Ryhmäpuheenvuoro tasa-arvosuunnitelmasta

Tässä ehdotuksessa tasa-arvosuunnitelmaksi on monia hyviä yksittäisiä kannanottoja. Mutta tästä puuttuu kaksi asiaa, ja niiden mukana lähes kaikki. Toiminnallisesta osasta puuttuu arvio palveluverkostojen kehittämisestä, niiden kattavuudesta ja lähipalvelujen merkityksestä. Henkilöstöpoliittisesta osasta taas puuttuu kokonaan rahoitus miesten ja naisten samapalkkaisuuden edistämiseksi, arvosteli Yrjö Hakanen 20.1.2010 SKP.n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuorossa kaupungin tasa-arvosuunnitelmasta.



Tässä ehdotuksessa tasa-arvosuunnitelmaksi on monia hyviä yksittäisiä kannanottoja. Mutta tästä puuttuu kaksi asiaa, ja niiden mukana lähes kaikki. Toiminnallisesta osasta puuttuu arvio palveluverkostojen kehittämisestä, niiden kattavuudesta ja lähipalvelujen merkityksestä. Henkilöstöpoliittisesta osasta taas puuttuu kokonaan rahoitus miesten ja naisten samapalkkaisuuden edistämiseksi.

Eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa

Tasa-arvoiset mahdollisuudet palvelujen saamisessa riippuvat ratkaisevalla tavalla siitä, miten tiiviisti palveluverkostot kattavat koko kaupungin. Euroopan unioni on laatinut kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit, joiden mukaan peruspalvelut pitää turvata 15 minuutin kävelyetäisyydellä. Tiivis lähipalvelujen verkosto on tärkeää erityisesti lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten tasavertaisen palvelujen saannin turvaamiseksi. Samalla se vähentää liikennettä ja ilmastopäästöjä, lisää ympäristöllistä tasa-arvoa.

Peli seis! –kansalaisliike on selvittänyt näiden kestävän kaupunkikehityksen periaatteiden toteutumista Helsingin julkisissa peruspalveluissa. Valtuustoryhmille tänään esitetyssä aloitteessa kansalaisliike on ottanut lähtökohdaksi EU:n indikaattoria selvästi lievemmän 700 metrin kävelyetäisyyden, jota Helsinki on itse käyttänyt vuonna 2008 julkaistussa ns. kuutoskaupunkien vertailussa.  Se osoittaa, että palveluverkostojen karsimisen ja keskittämisen sijasta Helsingissä pitäisi huomattavasti lisätä lähipalveluja. 

Peli seis! –kansalaisliikkeen tarkastelussa kaupungin noin 50 eri alueesta vain kolmestatoista löytyvät kaikki kahdeksan tärkeintä julkista peruspalvelua. Kuutoskaupunkien vertailussa käytetyillä kriteereillä Helsinkiin pitäisi saada lisää 11 peruskoulun yläasteen koulua, 7 nuorisotaloa, 15 lähikirjastoa, 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa, 23 terveysasemaa ja lisäksi lukioverkostoa pitäisi tiivistää 26:n alueen osalta. Pahimmassa palvelukuopassa on selvityksen mukaan kymmenen Itä- ja Pohjois-Helsingin aluetta, joista puuttuu puolet tai yli puolet tärkeimmistä peruspalveluista.

On hyvä, että kaupunginhallitus ei hyväksynyt kaupunginjohtajan esittämää 80 palvelun lopettamisesta. Palvelujen kehittäminen tasa-arvoisesti kaikissa osissa kaupunkia edellyttää, että asukkaiden tarpeet ja esitykset otetaan lähtökohdaksi kun lautakunnat alkavat nyt käsitellä palveluverkon kehittämistä.

Missä johtopäätökset Sellon ampumistapauksesta?

Nyt käsiteltävässä tasa-arvosuunnitelmassa nostetaan aiheellisesti esille terveyserojen lisääntyminen, peruskoulun yläluokkalaisten terveyden huonontuminen ja se, että miehet hakeutuvat perusterveydenhuollon palveluihin naisia harvemmin. Kokoomuksen ajama terveysasemien vähentäminen ja osittainen yksityistäminen vain pahentaisi tätä eriarvoistumista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta huomiota kiinnittää se, että tässä ei esitetä mitään toimia edelleen huonosti toimivan vammaisten kuljetuspalvelujen tilanteen korjaamiseksi. Puhelinyhteyden saaminen matkapalvelukeskukseen kestää usein parista kymmenestä minuutista jopa tuntiin, ja jonotus on maksuton vain 30 sekuntia. Autot eivät tule luvatussa ajassa vaan ovat lähes aina myöhässä. Kuljettajat kertovat, että aikataulut on laskettu ylikireiksi ja osa autoista on huonokuntoisia.

Myös asunnottomuuden kääntymisestä uudelleen kasvuun pitäisi tehdä johtopäätöksiä. Niitä tarvitaan perinteisen pitkäaikaisasunnottomuuden ohella nuorten lisääntyvästä asunnottomuudesta. Näillä molemmilla asunnottomuuden muodoilla on yhteys työttömyyteen, yleisen vuokra-asuntotuotannon vähyyteen ja vuokrien nousuun, jota kaupunki on tonttivuokrien korotuksilla vauhdittanut. 

Maahanmuuttajaäideille luvataan suunnitelmassa järjestää suomen kielen opetusta. Heille ja muillekin maahanmuuttajille tarvitaan myös nykyistä eriytyneempää, monitasoisempaa kieliopetusta ja siihen lisää resursseja. Maahanmuuttajien muista palveluista ei suunnitelmassa sanota juuri mitään.

Sellon traagisten tapahtumien herättämät rasistiset reaktiot korostavat tarvetta ottaa kantaa rasismia vastaan. Rasismista tässä suunnitelmassa ei kuitenkaan sanota mitään. Sellon tapahtumat antavat myös aihetta kysyä, milloin kaupunginhallitus käsittelee turvallisuussuunnitelman, jonka pitäisi sisältää toimet perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä, työpaikkaturvallisuudesta ja yleisen turvallisuuden lisäämisestä?

Miksi ei senttiäkään naispalkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen?

Kaupungin suunnitelmissa on sitouduttu pienentämään mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaeroja.  Tasa-arvotoimikunnan raportti osoittaa, että eriarvoisuus palkkauksessa koetaan työntekijöiden keskuudessa olennaisimmaksi asiaksi ja samalla suurimmaksi ongelmaksi tasa-arvon toteutumisessa. 

Tässä suunnitelmassa todetaan riittämättömäksi se, että palkkauksen tasa-arvoisuutta tarkastellaan vain kunkin sopimusalan sisällä. Toisenlaista tarkastelua ei meille kuitenkaan esitetä. Miksi?

Nyt käsiteltävä suunnitelma ei tarjoa yhtään ainoaa senttiä sukupuolten välisten palkkaerojen vähentämiseksi. Ihmettelen, että valmisteluryhmä on saatu yksimielisesti alistumaan kokoomuksen, vihreiden, Vasemmistoliiton, RKP:n, perussuomalaisten ja kristillisten syksyllä päättämään linjaan, joka leikkasi budjetista pois palkkauksen jälkeenjääneisyyksien korjaamiseen tarvittavat määrärahat. Henkilöstöpoliittinen osa on tässä tärkeimmässä asiassa siis tyhjän päällä. SKP:n ja Helsinki-listojen vaihtoehtobudjetissa esitettiin palkkojen korottamiseen 30 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunki vaikuttaa maan suurimpana työnantajana koko kunta-alan palkkakehitykseen. Parhaillaan käynnissä olevissa kunta-alan palkkaneuvotteluissa työnantajapuoli yrittää runnoa läpi lähes nollalinjaa eli reaaliansioiden alentamisen. Apulaisoikeuskansleri on joutunut puuttumaan siihen, että kunnallinen työmarkkinalaitos rikkoo yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa jos se rajoittaa palkkojen korotukset vain Tehyn jäseniin. Tämä päätös ei siis koske Tehyä, joka avasi työtaistelullaan tietä naisvaltaisten alojen palkkojen korottamiselle, vaan kuntatyönantajaa. – Onkin syytä kysyä, miten Helsingin kaupunki työnantajana ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuustossa istuva apulaiskaupunginjohtaja Haatainen ottavat apulaisoikeuskanslerin päätöksen huomioon työehtosopimusratkaisuissa?

Tasa-arvon toteutuminen työelämässä riippuu työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamisesta. Tätä on helpotettu Helsingissä hieman sillä, että osan vuosilomasta voi pitää lyhennettynä työaikana. Kannattaisi kokeilla myös laajempaa työajan lyhentämistä esimerkiksi 6+6 –tunnin työaikamallilla. Samalla kun se helpottaisi työn ja muun elämän yhdistämistä, sen avulla voitaisiin laajentaa palvelujen aukioloaikoja ja luoda lisää työpaikkoja. Myös valtiovalta pitäisi saada tähän kokeiluun mukaan niin, että se ohjaisi työaikamallista valtiolle kertyvät verotulojen lisäykset ja menojen säästöt kaupungille.

Ponsiesitykset

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä kaupungille tarvitaan tasa-arvosuunnitelma, johon liittyvät myös konkreettiset päätökset toimista eriarvoisuuden vähentämiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Rahaa tähän on. Siitä kertoo meille jaettu uusin talouden seurantaraportti, jonka mukaan kaupungin kassavarat ovat kasvaneet viime vuoden lopulla vajaasta 830 miljoonasta eurosta 922 miljoonaan.

Esitän, että valtuusto hyväksyy seuraavat ponnet:
1.  Valtuusto edellyttää, että tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan palvelujen alueellisen jakautumisen ja lähipalvelujen saatavuuden kannalta.
2.  Valtuusto edellyttää, että palkkatasa-arvon toteutumista seurataan ja edistetään Helsingin kaupungin toimesta paitsi kunkin sopimusalan sisällä myös nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
3.  Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus esittää Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja valtioneuvostolle toimia naisvaltaisten alojen palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.
4.  Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ryhtyy toimiin Helsingin Matkapalvelujen toiminnan parantamiseksi niin, että vaikeavammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelujen tilaukset sujuvat ilman pitkää jonotusta ja autot tulevat ajallaan.

Tapahtumat

Terveisiä päättäjille (klikkaa kuvaa)

Mitä mieltä?

Hyväksytkö sen, että Helsingin kerää vuosittain satoja miljoonia ylijäämää, vaikka palveluissa on pulaa resursseista?
×

Blogi

Seuraa meitä Facebookissa

[fts_facebook id=helsinkilistat posts=5 posts_displayed=page_only height=450px type=page]
© 2024 Helsinki-listat
webDesign: Mekanismi »