Mihin Helsinki kasaa ylijäämää?

Helsingin visiona on ”maailman toimivin kaupunki” ja sen toteuttamisessa ”pitää siirtyä konkreettisempaan tekemiseen”, kertoo pormestari Jan Vapaavuori (HS 7.6.). Hän aloittaa some-kampanjan, jossa tätä kuvataan joka päivä yhdellä adjektiivilla.

Adjektiivien sisältä löytyy konkreettisia avauksia, Vapaavuori lupaa. Mutta osoitetaanko avausten toteuttamiseen myös lisää rahaa?

Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen joka vuosi ylijäämää. Kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 481 miljoonaa ylijäämäinen ja koko kaupunkikonsernin tulos 648 miljoonaa euroa. Rahavaroja oli vuodenvaihteessa jo 1 532 miljoonaa. Se on enemmän kuin kaikki koulutuksen, varhaiskasvatuksen, kirjaston, kulttuurin, nuorison ja liikunnan määrärahat yhteensä. Lisäksi kaupungilla on lainasaatavia enemmän kuin velkoja.

Rahaa konkreettisiin avauksiin siis löytyisi. Helsingin budjetissa on kuitenkin varattu palveluihin asukasta kohti päinvastoin aiempaa vähemmän rahaa. Vuokria ja tonttivuokria nostetaan, vaikka kiinteistötoimi tekee jatkuvasti voittoa.

Vastikään kaupunginhallitus hyväksyi pormestarin esityksestä myös ensi vuoden budjetin valmistelulle raamin, joka jatkaa satojen miljoonien ylijäämien kasaamista. Toimintamenoihin esitetyt pienet lisäykset eivät vastaa edes hintojen, palkkojen ja asukasmäärän kasvua. Kireän budjettilinjan seurauksena esimerkiksi lähikirjastojen henkilöstö vähenee uuden keskustakirjaston avautuessa.

Pormestarilla ja kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus toisenlaisiin konkreettisiin tekoihin ohjaamalla kaupungin ylijäämistä lisää rahaa peruspalveluihin, asumiskustannusten nousun hillitsemiseen, joukkoliikenteeseen, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkojen parantamiseen. Samalla voitaisiin laajentaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia osallistuvalla budjetoinnilla, johon on nyt varattu vain yksi promille kaupungin budjetista.