Olen täysin erimieltä siitä, että meidän kannattaa uskoa kaikkea sitä mitä nykyiset kuntapäättäjät meille totena kertovat. On täysi valhe kun nämä vallan kahvassa olevat sanovat että esimerkiksi kaupunkikulttuuritapahtumiAlas kapitalistien huijaus!
Kulttuuri Helsingin vihreälle oikeistolle on kaupungin imagoa koristava tekijä. Helsinki on brändi ja kulttuuri kuorruttaa sen. Brändi tarjoaa kulttuurialalle markkinat ja päättäjät haluavat synnyttää markkinoille uusia kulttuuriyrittäjiä. Kuvataiteilijat, tanssijat ja akateemiset tutkijat joutuvat nykyisessä poliittisessa valtamaisemassa kilpaa tuotteistamaan henkisen pääomansa, tekeytymään yrittäjiksi ja astumaan vallassa olleiden päättäjien luomille reiluille kapitalistisille markkinoille.
Olen täysin eri mieltä vihreän oikeiston kanssa siitä sopiiko yksityisyrittäminen ja kapitalisinen kilpailu kulttuurikentän maisemaan. Kulttuuri on niin paljon muuta ja syvempää kuin toimeen tulon hankkiminen ja bruttokansantuotteen kasvattaminen. Kulttuuri on oikeutta omaan ääneen. Kulttuuri on oikeutta määritellä oma maailmassa oleminen. Nykyiset Helsingin päättäjät ovat pitkään tehneet väärää politiikka jossa ihmisen perusoikeudet nähdään liiketalouden myynninedistäjänä.
Alas vanhat väärää politiikkaa tekevät konservatiivit!
Helsingin kaupunki on niin rikas kaupunki, että joka päivä siltä jää miljoona euroa yli talousarvion. Talousarvio on poliittinen rahankäyttösuunnitelma. Kaupungilla on enemmän saatavia kuin velkoja. Ja sitten ne vielä kehtaavat – ne huonot viime vaaleissa valitut päättäjät – ne kehtaavat pitää kulttuuriväen sossun luukulla ja leipäjonoissa. Siellä ne kollegat ovat leipäjonoissa kun työhuoneet ja työttömyysturva on omassa taiteilijan työssään työllistymisen vuoksi viety. Siellä ne ovat leipäjonoissa kollegat koska kaupunki ei tilaa sosiaali- ja rakennustoimen kanssa kulttuurialan ammattilaisten työtä vaan säästää taiteilijat ja tutkijat hengiltä. Ne kehtaavat näyttää nollabudjettia korkeasti koulutetuille ammattilaisille. Ja ne kehtaavat olla niin konservatiiveja etteivät ymmärrä että kulttuuri on muutakin kuin heidän yläkerran hienostuneet gaalat ja kulttuuriklubit, hienostokonsertit ja kalliit pikkurillien kohottamat kohtaamiset.
Oikeus omaan kulttuuriin ja työhön!
Vaadin että joka neljäs miljoona siitä alibudjetoinnista johtuvasta säästöstä ja kaupungin ylijäämästä korvamerkitään kulttuurille niin että ammattilaisten vaatimuksille toimia kulttuurin kentällä mahdollistuu.
Kulttuuri on oikeutta omaan ääneen ja oikeutta määritellä oma maailmassa oleminen. Rikas Helsinki on kaupallisuuden ja väärän politiikan takia syrjäytettyjen, äänettömien ja varattomien vähemmistöjen tyytymättömyyden sulatusuuni. Kaupungin kulttuuribudjettiin pitää äänestää nyt reilusti rahaa erilaisille vähemmistöille; maahanmuuttajille, seksuaalisille vähemmistöille, sateenkaariperheille, vammaisjärjestöille, kielivähemmistöille, uskonnollisille vähemmistöille jne. Kaupungin kulttuurihallintaa pitää muuttaa niin, että päätettäessä vähemmistöjen oman kulttuurin rahoista niissä lautakunnissa joissa päätökset tehdään istuu aina vähemmistöjen edustajia. Pitää muodostaa kaupunginosa valtuustoja ja viedä päätöksiin osallistumista entistä lähemmäksi yksittäistä kuntalaista. On otettava askel kohti demokraattisempaa ja avoimempaa päätöksentekoa ja se tapahtuu vain jakamalla valtaa ja kutsumalla vähemmistöt itse päättämään oman kulttuurinsa monimuotoisuudesta.
Juha-Pekka Väisänen
käsitetaiteilija
www.manifesti.fi
Down with elitist culture politics!
I totally disagree with every greenish right-wing politician about Helsinki not affording to respond to the challenges set by the culture field. We true and quite ordinary Finns, well acquainted with every day life, have been taught that everything above us that has been told has to be accepted without demur. I totally disagree that we must believe everything that the present municipal decision-makers tell us as the truth. It is a total lie when these people in power say that for instance there is no money for city happenings or minorities’ own culture. There is money but it is allocated based on political decisions. And these political decisions have been wrong!
Down with the capitalists’ swindle!
Culture to Helsinki’s greenish right is a factor decorating the image of the city. Helsinki is a brand and culture is varnishing it. The brand offers the market for the culture field, and the decision-makers want to create to the market new culture entrepreneurs. Visual artists, dancers and academic researchers, in the present political scene, have to transform their mental capital into products, pretend to be entrepreneurs and enter in the fair capitalist market created by the decision-makers in power.
I totally disagree with the green right whether private enterprises and capitalistic competition are compatible with the cultural scene. Culture is so much more and profound than earning one’s livelihood and increasing the gross national income. Culture is the right to one’s own voice. Culture is the right to define one’s own existence in the world. Helsinki’s present decision-makers have for a long time been exercising wrong politics in which a man’s basic rights are seen as promoting the interests of business economy.
Down with the conservatives exercising wrong politics!
Helsinki city is such a rich city that every day a surplus of a million Euros is left over the budget. The budget is a political plan how to use the money available. The city has more outstanding claims than debt. And then they have the nerve – the lousy decision-makers elected at the last election – they have the nerve to keep the culture people hanging in the social services and the bread queues. There our colleagues are in the bread queues as their work shops and unemployment benefits in their own artistic work for the sake of getting employed have been deprived. There they, our colleagues are in the bread queues, as the city with its social and building bureaux are not commissioning work from culture professionals but is starving its artists and scientists to death instead. They have the nerve to show zero budgets to highly educated professionals. And the have the nerve to be conservative enough that they don’t understand that culture is also other than their upstairs refined galas and culture clubs and encounters with raised little fingers.
The right to own culture and work!
I demand that one of the four millions of the savings due to the under budgeting and surplus is specially allocated to culture so that it is possible for the professionals to work in the culture field.
Culture is the right to one’s own voice and the right to define the existence in one’s own world. Affluent Helsinki is due to commercialism and wrong politics a melting pot of the dissatisfaction of the outcast, the silent and the poor. Now we must elect a substantial amount of money to the city’s culture budget for various minorities: immigrants, sexual minorities, rainbow families, language minorities, religious minorities etc. The city’s culture governance must be changed so that when deciding about the money for the culture of these minorities in the municipal boards in question, there is always their own representative present. Local councils must be established and take decision making closer to an individual citizen. A step towards a more democratic and more open decision making must be taken, and this can happen only by sharing power and inviting minorities to decide themselves about the multitude of their own culture.
Juha-Pekka Väisänen
Conceptual artist
www.manifesti.fi
Ha dhaco siyaasadadhaqamaysani,
Kuma fikir ihi kuwa siyaasadoodu dhinaca u janjeedho, inay ku doodaan inayna Helsinki lacag u haynin waxyaabaha ku wajahan suugaanta iyo dhaqamada, waxay ina barayaan inaynu ogolaamo ama dhageysano waxkasta oo dusha laga soo sheego oynaan ka hadlikar, Ma qabo inaynu rumaysano wax kasta oo ay noo sheegaan kuwa madaxda ahi, waa wax iska cad inay been sheegayaan kuwa hogaanka hayaa, Tusaale suugaanta iyo dhaqanka bandhigyadooda iyo dadka laga badan yahay looma hayo dhaqaale , waxaa jirta inay lacag taalo laakiin waxay u isticmaalaan ama u qeybiyaan si siyaadaysan, weyna qaldan yihiin,
Ha dhacaan kuwa wax booba ee beenalaayaasha ahi
Halsinki waxay leedadahay calaamad, calaamduna waxay u dhalisaa abwaanada xaga suugaanta suuqgeyn, kuwa madaxda ahi waxay rabaan inay dhaliyaan suuqgeyn cusub iyo dhaqanbaayacmushtari farshaxaniistayaasha ahi leeyihiin, abwaanada iyo tansiga ciyaara amba kuwa aqoonta sare lihi waxay ku qasban yihiin inay sida siyaadada wax soo saarka hada jira ciyaaraan, waxay isku dayayaan ama u la safanayaan kuwa wax go,aamiya wadadooda ku salaynan boobka suuqgaynta ah,
Kuma fikir leh kuwa siyaadada qalafsan wadadooda, isma qaadan karaan inuu qofku si xoogsada ah oo iskii u shaqeysta iyo mid waxbooyaya ku tartami karaan dhanka suugaanta, dhaqanka iyo suugantu waxay yihiin kuwa ku yimaada daraanka iyo haybad maaha ina dhaqaale lagu raadinayo oo kaliya, suugantu waxay leedahay codkeeda dhaqankuna waa nolosha aad raacayso, laakiin hada kuwa Helsinki madaxda u ahi waxay waqti dheer samaynayeen go,aamo qalad ah oo siyaasadaysan oo ay ku hoos jirto dhaqaalo iyo wax suuqgeyn dilaalnimo,
Ha dhacaan kuwa agjirada ah ee siyaasada isticmaala
Helsinki waa magaalo taajir ah, maalin walba waxaa hadha miljoon euro dhaqaalaha qiyaastii.
Dhaqaalahaas qaabka loo qeybiyo waa mid hoose oo siyaasadeysan. Magaalada waxaa heshaa intay dhan qabto in kabadan, waliba wey boobayaan- voodkii hore waxaa la doortey kuwa xun xun oon go,aan fiican lahayn, saaxiibadey waxay ku jiraan sanka laga qaato rootiga sababtoo ah magaalada iyo kuwa la dooeteytoona ma siinayaan caawimaad ama meel ay shaqadooda ku gutaan. Waxay ku noolyihiin nolol hoose dadkii wax bartey,
Waxan xag jirka ahi ma fahmayaan in abwaanadu iyo dhaqanku yihiin wax ka weyn inay sidooda kule ku noolaadaan nolol been ah iyo xaflado ay ay isku casuumaan inta iyagu isu haysata tujaartu,
Waa inaan shaqo ku helnaa dhaqankeena.
Waxaan doonayaa inaad afar miljoon oo kasta oo hadha ama ka bata magaalada in lagu shaqaalaysiiyo abwaanada suuganta iyo dhaqanka,
Dhaqanku wuxuu lee yehey codkiisa ja wuxuu yahay nolosheena, magaalada Helsinki ee taajirada ah waxaa dib ku ah dilaalinta iyo kuwa siyaasad xun, dadka codka yar iyo kuwa laga badan yahay wey dhiban yihiin, magaaladuna helsingina waa inay u siisaa dhaqaale ku filan dadka laga badan yahay sida ajaanibka, kuwa diimaha, curayaamiinta, qoysaska, magaalada kuwa xukuma waa in la badalaa mawqifkooda, oo dad adag ku darsanaa meelaha go,aamada laga soo gaarayo, kuwa laga badan yahay waa inay isu yagaan oo meesha laga xukumo magaalada geeyaan go,aan mideysan, waa in loo dhaqaaqaa dhanka is dhageysiga iyo wada xaajoodka gaan loo dhan yahay wuxuu ku suuroobi kara uun in la qabsado xukunka,
Juha-Pekka Väisänen
käsitetaiteilija
