SKP:n ja Helsinki-listojen vaihtoehtobudjetti 2018

Helsingin ylijäämistä rahaa palveluihin, työllisyyteen ja asumiseen

Pormestari Vapaavuoren esitys Helsingin budjetiksi jatkaa helsinkiläisten palvelujen heikentämistä, laiminlyö työllistämistä ja nostaa asumiskustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahoihin Vapaavuori esittää 15 miljoonan euron leikkausta, mikä tarkoittaa reaalisesti useamman kymmenen miljoonan vähennystä. Myös muiden toimialojen määrärahojen jäädyttäminen tarkoittaa niiden reaalista vähentämistä.

Samaan aikaan helsinkiläisten määrä ja palvelujen tarpeet kasvavat. Helsingissä on entistä enemmän lapsia, vanhuksia, pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän palveluja. Kokoomuslainen pormestari kääntää heille tylysti selkänsä esittäessään palvelujen määrärahojen alibudjetoimista eli tietoista alimitoittamista.

Palvelujen heikentämisen, työllistämisen laiminlyömisen ja vuokrien korottamisen syynä ei ole rahapula. Helsinki on tehnyt vuoden 2002 jälkeen jatkuvasti ylijäämää. Viime vuodelta ylijäämää kertyi lähes 500 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonsernissa 600 miljoonaa. Vapaavuori esittää myös ensi vuoden budjetin tavoitteeksi 230 miljoonan euron ylijäämää.

Vapaavuori perustelee kunnallisveron 0,5 prosenttiyksikön alennusta ”asumiskustannusten nousun tasapainottamisella”. Tämä on hävyttömän tekopyhää. Onhan Vapaavuoren ja kokoomuksen johdolla ajettu alas kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja suosittu kallista kovan rahan tuotantoa, purettu asuntojen vuokrien ja hintojen sääntelyä ja nostettu rajusti tonttivuokria.

Helsingin budjettiestys jatkaa oikeistolaista politiikkaa, jolla Vapaavuori ja kokoomus pyrkivät luomaan lisää markkinoita voitontavoittelulle ihmisten perusoikeuksien kustannuksella.

Palvelujen resurssien alimitoittaminen näkyy erityisen räikeästi vanhusten palvelujen puutteina, pahimmillaan jopa ikäihmisten heitteille jättämisenä. Koulutukseen on luvattu panostaa, mutta rahaa on oppilasta kohti entistä vähemmän. Kyse on myös neuvoloiden, terveysasemien ja muiden lähipalvelujen karsimisesta ja keskittämisestä, joka lisää eriarvoisuutta. Noin 40 000 helsinkiläistä on työttömänä samaan aikaan kun kaupungin työntekijät uupuvat usein kohtuuttoman suuren työtaakan alle. Asumisen kallis hinta on suurimpia ongelmia, mutta kaupunki suosii kalliiden kovan rahan asuntojen rakentamista ja nostaa asumismenoja kohtuuttomilla tonttivuokrien korotuksilla. Tallinnassa joukkoliikenne on maksutonta, mutta Helsingissä lippujen hinnat nousevat jatkuvasti.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on valmistellut vaihtoehtobudjetinvuodelle 2018 leikkauspolitiikan lopettamiseksi ja helsinkiläisten palvelujen, työllisyyden, asumisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Toivomme, että tämä aloite johtaa keskusteluun ja toimintaan, joka näkyy myös kaupunginhallituksessa ja valtuustossa muutosesityksinä kokoomuslaisen pormestarin johdolla valmisteltuun budjettiesitykseen.

Kyse on poliittisista valinnoista: Jatketaanko kokoomuksen johdolla tapahtunutta julkisten palvelujen heikentämistä ja ihmisten alistamista markkinoiden voitontavoittelulle? Vai hylätäänkö leikkauspolitiikan raamit ja kehitetään Helsinkiä asukkaiden hyväksi?

1. Palvelujen alibudjetointi lopetettava

Helsingin asukasmäärän kasvaessa myös palvelujen tarve kasvaa. Palvelujen rahoituksen ja henkilöstön lisäämisen tarvetta korostaa se, että vanhusten, lapsiperheiden, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut. Myös uusien asuinalueiden rakentaminen ja alueiden eriarvoistumisen ehkäiseminen lisäävät resurssien tarvetta.

Kokoomuksen Jan Vapaavuoren johdolla strategiaan kirjatun menoleikkurin – tuottavuustavoite ja investointien rahoitus ilman lainanottoa – sijaan tarvitaan tasokorotus palvelujen määrärahoihin. Pitkään jatkuneen alibudjetoinnin lopettamiseksi tarvitaan asukasta kohti aiempaa enemmän määrärahoja. Ostopalvelujen sijasta on kehitettävä kaupungin itse tuottamia palveluja.

Lähipalvelut turvattava

Lähipalvelut – kuten terveysasema, neuvola, sosiaaliasema, päiväkoti, peruskoulu ja kirjasto – tulee järjestää pääsääntöisesti kävelyetäisyydellä. Helsingin on puolustettava sote-uudistuksessa lähipalveluja ja kunnan oikeutta tuottaa ne itse. Lakisääteisiä peruspalveluja ei pidä siirtää maakunnan järjestettäväksi eikä muuttaa markkinoiden kauppatavaraksi.

2. Työtä työttömille

On täysin nurinkurista, että kaupungilla on paljon tekemätöntä työtä ja käyttämättömiä rahavaroja, mutta työttömiä pidetään työttömänä. Tuhannet nuoret jäävät koulun jälkeen vaille työpaikkaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvanut.

Helsinki maksaa vuosittain kymmeniä miljoonia ns. sakkomaksuina pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuutta, viime vuonna jopa yli 60 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon kaikki työttömyydestä aiheutuvat kustannukset, tämä tulee jopa kalliimmaksi kuin työllistäminen esimerkiksi palkkatuella. Ihmisten pitäminen työttömänä on epäinhimillistä ja järjetöntä.

• Esitämme 10 miljoonaa euroa lisää työttömien työllistämiseen kaupungin palveluihin, palkkatuella, oppisopimuksilla ja kehittämällä Ohjaamon nuorille tarjoamia palveluja.
• Esitämme, että Helsingissä kokeillaan sopivilla aloilla työn jakamista siirtymällä 6+6 tunnin työaikamalliin. Tämä voidaan tehdä ansioita alentamatta, koska se lisää tuottavuutta ja parantaa palvelujen saatavuutta.

3. Sote-palvelut

Vanhuspalvelut kuntoon

Stadin ikäohjelmassa on paljon hyviä tavoitteita. Lain mukaan ohjelmassa pitäisi osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen myös tarvittavat resurssit, mutta Helsinki ei ole sitä tehnyt.

• Esitämme ikäohjelman toteuttamiseen ja vanhuspalvelujen parantamiseen 10 miljoonan euron lisäämistä mm. kotihoitoon ja muihin kotipalveluihin, palveluasumiseen ja henkilöstön palkkaamiseen.

Terveydenhuolto

Eriarvoisuus terveyspalveluissa näkyy monin tavoin. Pienituloisimpien miesten elinajan odote on yli 10 vuotta lyhyempi kuin ylimmässä tuloluokassa ja naisillakin ero on lähes 5 vuotta. Myös alueellisesti on isoja eroja. Etenkin peruspalvelujen resurssien vähyys vaikeuttaa hoitoketjujen sujuvuutta.

• Esitämme 10 miljoonan euroa lisää perusterveydenhuollon palveluihin, mm. hoitoon pääsyn määräaikojen toteuttamiseksi ja sujuvien hoitoketjujen turvaamiseksi, lähiterveysasemien ja neuvoloiden kattavan verkon turvaamiseksi, päihdehuollon ja mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi. Tervalammen kuntoutuskeskusta ei pidä lopettaa.
• Terveys- ja sosiaaliasemien keskittämisestä jättiyksiköihin on luovuttava.
• Erikoissairaanhoitoon (HUS) esitämme lisää 5 miljoonaa euroa.

Sosiaalityö ja toimeentulotuki

Pienituloisuus, työttömyys, asumisen kallis hinta ja muut ongelmat ovat lisänneet toimeentulotuen, asumistuen ja sosiaalityön tarpeita. Pienituloisuutta on etenkin yksinhuoltajien, yksin asuvien eläkeläisten ja maahanmuuttajien keskuudessa. Kelan maksama toimeentulotuen perusosa on monissa tilanteissa riittämätön.

• Ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen esitämme lisää 5 miljoonaa euroa.
• Lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalipalveluihin sekä sosiaalityöhön esitämme lisää 10 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa myös asukastalojen toiminnan turvaamista ja verkoston laajentamista.

4. Kasvatus, opetus ja kulttuuri

Lisää päiväkotipaikkoja

Lasten oikeutta päivähoitoon ei ole Helsingissä rajoitettu, vaikka Sipilän hallitus on tätä ajanut. Varhaiskasvatuksen resurssit on kuitenkin alimitoitettu. Myös lastentarhanopettajien heikot palkat ja koulutuspaikkojen riittämättömyys vaikeuttavat tilannetta. Päiväkotipaikkojen puutetta ollaan nyt paikkaamassa muodostamalla useiden satojen lasten jättipäiväkoteja, joissa ryhmäkokoja voidaan paisuttaa. Kokoomus pyrkii lisäämään myös yksityistä hoitoa, joka on korkeampien maksujen takia eriarvoista.

• Esitämme varhaiskasvatukseen lisää 6 miljoonaa euroa päiväkotipaikkojen lisäämiseksi lähipalveluina, lastentarhanopettajien vakanssien lisäämiseksi, varhaiskasvatuksen palkkojen parantamiseksi sekä päiväkotien käyttö- ja täyttöastenormien lieventämiseksi.

Lähikoulut ja opetuksen resurssit

Oppilaiden kasva määrä, uudet opetussuunnitelmat, digitaalisten opetusympäristöjen kehittäminen, erityisopetus, koulupsykologien palvelut sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten koulutuksen kasvaneet tarpeet edellyttävät opetuksen määrärahojen lisäämistä. Ammatillisessa koulutuksessa on iso tarve palkata lisää päteviä opettajia. Lupauksia panostamisesta koulutukseen ei Vapaavuoren esittämällä opetuksen määrärahojen jäädyttämisellä lunasteta, päinvastoin oppilasta kohti on entistä vähemmän rahaa.

• Esitämme perusopetukseen lisää 6 miljoonaa euroa ja ammatilliseen koulutukseen 5 miljoonaa lisää. Koulujen rakentamis- ja korjausinvestointeihin esitämme 10 miljoonaa lisää.
• Työväenopiston ja Arbiksen määrärahoja on lisättävä 0,5 miljoonaa.
• Koulujen rakentamis- ja peruskorjausinvestointeihin tarvitaan tuntuva lisäys.
• On turvattava myös saamen kielen ja saamenkielinen perusopetus.

Kulttuuri

Keskustakirjasto Oodin valmistuessa tarvitaan lisää kirjastotyöntekijöitä ja määrärahoja, jotta lähikirjastojen palvelut eivät heikkene. Helsingissä on myös alueita, joilta puuttuu lähikirjasto. Helsinkiä voitaisiin lisäksi kehittää kulttuurikaupunkina palkkaamalla ja työllistämällä taiteilijoita samaan tapaan kuin valtio on palkannut läänintaiteilijoita.

• Esitämme, että kaupunginkirjaston määrärahoja lisätään 1 miljoonalla eurolla. Lähikirjastoverkostoa on laajennettava Mellunmäkeen, Kuninkaantammeen ja Kalasatamaan. Kasvava kaupunki tarvitsee myös kirjastoautopalveluja, joiden lopettamiset on syytä perua.
• Lisäksi esitämme taiteilijoiden ja muiden kulttuurityöntekijöiden työllistämiseen ja palkkaamiseen 1 miljoona euroa.
• On turvattava riittävät resurssit teatterien, musiikin ja muun kulttuurin tukemiseen niin, että Suvilahden, Tanssin talon ja muut isot hankkeet eivät karsi muuta tukea.

Nuoret

Nuorten toiminnan, harrastusten ja kulttuurin sekä nuorisotyön määrärahat ovat olleet pitkään jäissä. Nuorten vaikuttamiskanava Ruuti on avannut nuorille joitain vaikuttamismahdollisuuksia, mutta niitä on tarve laajentaa.

• Esitämme nuorisotoimintaan, nuorisotyöhön, kattavan nuorisotaloverkoston ylläpitoon ja nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen 1 miljoona euroa lisää.
• Samalla esitämme osallistuvan budjetoinnin laajentamista koskemaan nuorisopalvelujen koko budjettia. Nuorten kesätyösetelit tulee suunnata käyttöön pk-yrityksissä ja kansalaisjärjestöissä.

Liikunta

Lähiliikunnan merkityksestä puhutaan, mutta resursseja ja liikuntapaikkoja on liian vähän. Jos Bunkkeri-hanke toteutuu, uhkaavat lähiliikunnan resurssit supistua entisestään. Liikunnan kannalta iso merkitys on myös kaupungin viher- ja virkistysalueilla, joita ei pidä supistaa.

• Esitämme 0,5 miljoonaa lisää liikuntaan, erityisesti lähiliikuntaan ja koululiikuntaan.

5. Asuminen ja ympäristö

Asumismenot kuriin

Asuntojen korkeat vuokrat ja hinnat rasittavat kohtuuttomasti valtaosaa helsinkiläisistä. Se vaikeuttaa myös työllistämistä ja kaupungin kehitystä. Asuntomarkkinat ovat keskittyneet isojen rakennusliikkeiden ja rahoituslaitosten käsiin.

Kaupunki on pahentanut asuntotilannetta laiminlyömällä edullisten vuokra-asuntojen tuotantoa, nostamalla rajusti tonttivuokria ja sellaisella Hekan asuntojen vuokrantasauksella, joka nostaa jatkuvasti niiden vuokria.

• Esitämme tonttivuokrien määräytymisen muuttamista niin, että korotukset pienenevät kohtuullisemmiksi alentamalla ylimitoitettuja tuottotavoitteita.
• Lisäksi ehdotamme, että perustetaan kaupungin liikelaitos tai yhtiö tekemään rakentamis- ja peruskorjaushankkeita. Se helpottaisi kustannusten hillitsemistä ja ara-vuokra-asuntotuotannon osuuden lisäämistä.
• Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) vuokralaisdemokratia kehittämällä voidaan parantaa myös kustannusten hallintaa.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää kaupungin toimivuuden, viihtyisyyden, terveellisyyden ja ilmastotavoitteiden kannalta. Helsinki ei voi ulkoistaa vastuuta asiassa HSL:lle. Tarvitaan konkreettisia tekoja joukkoliikenteen osuuden lisäämiseksi – ei yksityisautoilua suosivia, kalliita keskustan tunnelihankkeita.

• Esitämme, että Helsinki HSL:n suurimpana rahoittajana sopii ratkaisut, joilla joukkoliikenteen lippujen hintoja alennetaan. Askeleena kohti maksutonta joukkoliikennettä tulee lasten, eläkeläisten ja työttömien saada matkustaa maksutta.
• Raideliikenteen kilpailuttamista ei pidä laajentaa.

Energiatuotanto

Asumisen ja liikenteen ohella energiatuotanto on Helsingissä iso ilmastopäästöjen tekijä. Helsingin Energian investointiohjelmaa onkin jatkettava päästöjen vähentämiseksi.

• Helsingin Energian investointeja uusiutuvan energian tuotantoon on lisättävä. Tässä voidaan hyödyntää Helenin kaukolämpöverkkoa ja kehittää sen roolia energiaa säästävän rakentamisen ja peruskorjauksen alalla.

6. Näin vaihtoehtobudjetti rahoitetaan

Helsingin kaupungin viime vuonna tekemä noin 500 miljoonan euron ylijäämä on siirretty taseeseen, vaikka osa siitä olisi voitu käyttää palveluihin. Kaupungilla on yli 1 200 miljoonan pankkitalletukset. Näitä ”laiskoja” pääomia pitää ottaa käyttöön palvelujen, työllisyyden, asumisen ja infran parantamiseksi. Jos näin tehdään, voidaan veroäyriin tehdä 0,5 prosenttiyksikön alennus palvelujen rahoitusta heikentämättä toisin kuin Vapaavuori esittää.

• Palveluihin esittämämme noin 72 miljoonan euron lisäys voidaan rahoittaa luopumalla budjetin ylijäämätavoitteesta ja siirtämällä taseen rahavaroista pieni osa käyttötalouteen.
• Tonttivuokrien kohtuullistaminen ei vaadi lisää rahaa vaan tarkoittaa kiinteistötulojen hitaampaa kasvua. Tontteja ei yleensä ole syytä myydä.
• Työllisyyteen panostus vähentää työttömyydestä aiheutuvia kuluja ja lisää verotuloja.
• Helsingin Energian investoinnit voidaan rahoittaa pääosin pitkäaikaisilla lainoilla, jotka maksetaan takaisin investointien tuotoilla.
• Lisäksi Helsinki voi esittää valtiolle kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi ja kuntien valtionosuuksiin tehtyjen leikkausten perumista.

Kaupunginvaltuusto voi tehdä budjetissa tärkeitä poliittisia valintoja. Mitään taloudellista pakkoa kokoomuksen ajamaan kiristävään budjettilinjaan ei ole. Kyse on siitä, kehitetäänkö kaupunkia asukkaiden vai yhtiöiden hyväksi.

Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen ryhmä

Helsingissä 12.10.2017