Työllisyysrahojen leikkaukset peruttava

Kun tämän vuoden talousarviosta päätettiin, työllisyysmäärärahoja leikattiin noin 5,4 miljoonalla eurolla. Näin siitä huolimatta, että talouden taantuma ja työllisyystilanteen vaikeutuminen oli jo alkanut. Valitettavasti kaikki muut valtuutetut hyväksyivät silloin työllisyysrahojen leikkaamisen. Seuraukset ovat tulleet kalliiksi niin työttömille kuin kaupungille, totesi Yrjö Hakanen kaupunginvaltuuston käsitellessä työllisyysrahoja 26.8.2009.


Kun tämän vuoden talousarviosta päätettiin, työllisyysmäärärahoja leikattiin noin 5,4 miljoonalla eurolla. Näin siitä huolimatta, että talouden taantuma ja työllisyystilanteen vaikeutuminen oli jo alkanut. Valitettavasti kaikki muut valtuutetut hyväksyivät silloin työllisyysrahojen leikkaamisen.

Työttömiä on uusimpien tilastojen mukaan jo yli 27 000 ja erityisen jyrkästi on kasvanut nuorisotyöttömyys. Työttömyyden kasvuvauhdissa Helsinki on jo pahimpien alueiden joukossa. Samaan aikaan kaupunki on joutunut maksamaan kansaneläkelaitokselle heinäkuun loppuun mennessä jo 9,5 miljoonaa euroa sakkomaksuja siitä, että on laiminlyönyt työllistämistä. Viiden miljoonan euron ”säästöstä” aiheutuu tällä menolla ainakin kolme kertaa isompi menojen lisäys.

On tietysti hyvä, että kaupunginhallitus on viimeinkin herännyt todellisuuteen. Esitetty 2,6 miljoonan lisävaltuus ei kuitenkaan riitä edes palauttamaan määrärahoja viime vuoden tasolle. Eikä se varsinkaan riitä nykyiseen, vaikeutuneeseen työllisyystilanteeseen.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää, että valtuusto korjaa kaupunginhallituksen esitystä niin, että henkilöstökeskukselle oikeutetaan 4 miljoonan euron ylitykseen ja sosiaalitoimi 1,36 miljoonan ylitykseen. Näin kaupunki voisi työllistää enemmänkin kuin TE-keskus on valmis osaltaan tekemään. Työllisyystilanteen vaikeuttaminen edellyttää myös ensi vuoden budjetin valmistelussa raamien yli meneviä lisäyksiä työllisyysmäärärahoihin.

Kaupunginhallitus esittää työllistämistoimien keskittämistä henkilöstökeskukselle. Kokemukset henkilöstökeskuksen toiminnasta työllisyyden hoidossa ovat kuitenkin osin varsin kyseenalaiset. Henkilöstökeskus on esimerkiksi ohjeistuksellaan estänyt työllistettyjen pitkäaikaistyöttömien jatkosijoittamista kolmannelle sektorille. Lisäksi se on alkanut teettää työllistettävillä kolmen kuukauden pätkiä pelkällä työmarkkinatuella ja ateriakorvauksella.

Työllisyyden hoitamisen kannalta ongelmallinen on myös kaupungin toimintojen lisääntyvä liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen, jossa työllisyyden hoitamisen vastuuta kavennetaan. Eräs nykyisen talouskriisin opetuksia on se, että kuntien ja valtiovallan on ryhdyttävä itse luomaan työpaikkoja. Sillä voidaan helpottaa työttömyyttä, vähentää sosiaalisia ongelmia ja myös vahvistaa kaupungin palvelujen rahoituspohjaa.

(Valtuusto hylkäsi em. esityksen äänin 72 – 8.)