Töyrynummen ja Suutarilan koulujen yhdistämisesitys syytä hylätä
Koulujen yhdistämisen perusteleminen säästöillä, kun tilat ovat kaupungin omistuksessa, on juuri sitä osaoptimointia, jota täällä valtuustossa on kuntauudistusten yhteydessä arvosteltu. Tässä osaoptimointi tapahtuu vain kaupungin oman organisaation sisällä, kun opetusvirasto väittää säästävänsä siirtäessään kulut kiinteistövirastolle.
Lähikouluilla on iso merkitys kaupungin eri osien kehitykselle. Koulut muodostavat yhdessä päiväkotien, nuorisotalojen, kirjastojen ja muiden julkisten lähipalvelujen kanssa puitteet sosiaalisille verkostoille, joissa kehittyy yhteisöllisyyttä, osallistumista ja välittämistä.
Koulun oppilasmäärällä on merkitystä, mutta mitään yhtä ainoaa oikeaa koulun kokoa ei ole olemassa. Koulu on myös sosiaalinen tila, yhteisöllistä kulttuuria, vuorovaikutusta perheiden ja alueen kanssa.
Koulujen yhdistämisen perusteleminen säästöillä, kun tilat ovat kaupungin omistuksessa, on juuri sitä osaoptimointia, jota täällä valtuustossa on kuntauudistusten yhteydessä arvosteltu. Tässä osaoptimointi tapahtuu vain kaupungin oman organisaation sisällä, kun opetusvirasto väittää säästävänsä siirtäessään kulut kiinteistövirastolle.
Tämä esitys Töyrynummen ala-asteen ja Suutarilan yläasteen koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä rikkoo molempien koulujen ympärille rakentuneita sosiaalisia verkostoja. Esitys perustuu laskennallisiin arvioihin oppilasmäärien tilapäisestä vähenemisestä. Se ei ota huomioon muun muassa uudisrakentamisen, tonttitehokkuuden kasvun ja sukupolvenvaihdoksen myötä tulevaa lasten määrän lisäystä alueella. Lisäksi esityksessä sivuutetaan ne perusteet, joilla kaupunginhallitus päätti päinvastaisesta ratkaisusta hylätessään vastaavanlaisen esityksen Tapanilan koulujen yhdistämisestä.
Koulujen yhdistämistä suuremmiksi yksiköiksi on perusteltu valtuuston strategiaohjelmalla. Siinä ei kuitenkaan missään sanota, että koulut pitäisi yhdistää vähintään 500 oppilaan kokoisiksi. Sen sijaan strategiaohjelmassa linjataan, että ”lähikoulun merkitystä vahvistetaan”. Mitä tiloihin tulee, tässä – sinänsä monin osin kehnossa – ohjelmassa esitetään vain, että koko kaupungin tasolla ”kaupungin käytössä olevien tilojen kokonaismäärä ei kasva”.
Asukkaat ovat laajasti kokeneet, että opetusvirasto sivuuttaa heidän mielipiteensä ja tietonsa alueiden kehityksestä. Ylhäältä päin tapahtuvien ratkaisujen sijasta viraston olisikin syytä kuunnella aidosti kouluja, oppilaita, lasten vanhempia ja asukasjärjestöjä. Kouluverkkotarkasteluissa pitäisi olla mukana myös lapsivaikutusten arvio ja noudattaa nuorisolain velvoitteita nuorten oikeudesta osallistua heitä koskevien ratkaisujen valmisteluun.
Säästöihin vetoaminen on kaksinkertaisesti virheellistä. Säästöjä tässä ei kaupungin taloudelle kokonaisuutena tule. Toisaalta rahaa Helsingillä on. Viime vuoden Helsingin tilinpäätös osoittaa 188,5 miljoonaa euroa puhdasta voittoa, josta valtuusto voi halutessaan kesäkuussa ohjata muun muassa kouluille lisää rahaa.
Esitän, että valtuusto hylkää esityksen Töyrynummen ala-asteen ja Suutarilan ylä-asteen koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä. Samalla valtuusto kehottaa tekemään ajantasaisen kokonaisselvityksen alueen koulutilojen käytöstä yhteistyössä koulujen ja alueen asukkaiden kanssa sekä ottaen huomioon myös varhaiskasvatuksen, liikunta- ja nuorisotoimen tarpeet.
Tapahtumat
Terveisiä päättäjille (klikkaa kuvaa)
Mitä mieltä?
Blogi
- Missä Stadin ikäohjelman resurssit?
- ”Sitä saa, mitä tilaa”
- Mihin Helsinki kasaa ylijäämää?
- Heka voimistaa vuokrien nousua ja eriarvoisuutta
- Valtuusto puhuu, isot päätökset muualla