Tapahtumia

Missä Stadin ikäohjelman resurssit?

Helsingissä valmistellaan vanhuspalvelulain edellyttämää suunnitelmaa ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä heidän tarvitsemiensa palvelujen ja omaishoidon kehittämiseksi. Tällainen suunnitelma tulee tehdä valtuustokausittain. Asian kanssa ei ole kaupungintalolla taaskaan pidetty kiirettä. Stadin ikäohjelman nimellä kulkeva suunnitelma on tulossa valtuustoon vasta ensi keväänä. Vielä isompi ongelma on se, että ikäohjelman luonnoksesta on jätetty pois juuri niitä asioita, joissa toimia eniten tarvitaan. Vanhuspalvelulain 5 § mukaan ikäohjelmassa pitäisi olla arvio ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilasta, palvelujen riittävyydestä ja laadusta sekä palvelutarpeista. Tältä pohjalta pitäisi määritellä tavoitteet, toimenpiteet ja voimavarat, jotka tarvitaan niiden toteuttamiseksi. Tähän mennessä esitellyn aineiston perusteella virkamiesvalmistelussa olevasta versiosta puuttuvat niin arviot nykyisten palvelujen riittävyydestä, palvelutarpeiden kehityksestä kuin tarvittavista resursseista. Esimerkiksi lähipalveluista ja sote-palvelujen parantamisesta ei aineistossa sanottu oikeastaan mitään. Asukastilaisuuksien yhteenvedon jälkeen muotoilluista ohjelman pääkohdista jopa poistettu ”käyttäjälähtöiset palvelut” – ainoa, joka koski selvästi kaupungin järjestämien palvelujen saatavuutta ja kehittämistä. Tämä on sikälikin kummallista, että asukkaiden kuulemistilaisuuksissa, järjestöjen kannanotoissa ja vanhusneuvostossa ovat juuri lähipalvelujen merkitys ja etenkin sote-palvelujen resurssien lisäämisen tarpeet nousseet voimakkaasti esille. Tätäkö on ”asukasosallisuus” ja ”maailman toimivimman kaupungin” rakentaminen? Oma lukunsa on ikäohjelman ja Helsingissä valmisteltavan hyvinvointisuunnitelman suhde. Hyvinvointisuunnitelmassa pitää tietysti huomioida ikä-ihmiset. Se ei voi kuitenkaan olla perustelu, jolla Stadin ikäohjelmasta jätetään pois vanhuspalvelulain mukaan siihen kuuluvia asioita ja arviot tarvittavista resursseista. YRJÖ HAKANEN

”Sitä saa, mitä tilaa”

Helsingin kaupungin ensi vuoden budjetin valmistelu on nostanut kaikkien toimialojen lautakunnissa esiin leikkauslistoja. Tämä ei ole yllätys. Kaupunginhallitus hyväksyi pormestari Vapaavuoren ehdotuksesta ja yksimielisesti toukokuussa budjettivalmistelulle raamin, jossa pieni menojen lisäys ei kata edes kustannusten, asukasmäärän ja palvelutarpeiden lisäystä. Sitä saa, mitä tilaa, voi sanoa vasemmiston ja vihreiden edustajille, jotka nyt valittelevat, että raamin mukaiset määrärahaesitykset ovat liian pienet. Helsingin kaupunki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää eli voittoa. Viime vuonna ylijäämää kaupungin perustoiminnoista kertyi peräti 461 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonsernille 648 miljoonaa. Tilinpäätöksen mukaan rahavaroja oli yli 1 500 miljoonaa euroa. Näiden lukujen valossa on käsittämätöntä, että kaupunginhallituksessa hyväksyttiin budjettiraami, joka tavoittelee vielä satoja miljoonia euroja lisää ylijäämiä samaan aikaan kun palvelujen määrärahoja leikataan. Vastaavasti voi vain ihmetellä, miksi lautakunnissa ei ole tehty budjettiesityksiin konkreettisia ehdotuksia määrärahojen lisäämisestä niin että leikkauslistoilta välytytään? Lautakuntakäsittelyssä vasemmistonkin edustajat ovat tyytyneet vain lausumiin, joissa valitellaan, että määrärahat ovat liian pienet.. Seuraavaksi lautakuntien esitysten pohjalta kootaan budjettiesitys, jonka pormestari esittää lokakuun alussa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitusvaiheessa tietysti tehdään esitykseen muutoksia ja lisätään joitain määrärahoja. Mutta miksi vihreät, demarit, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ovat hyväksyneet valmistelun pohjaksi leikkauslistoihin perustuvan esityksen? Mitä järkeä on ensin hävitä mitään vastaesityksiä tekemättä kaksi erää ja sitten vasta kolmannessa erässä yrittää saada jotain tuloksia, kun koko asetelma ja pelisäännöt ovat jo muokattu kokoomuslaisen leikkauspolitiikan hyväksi?  

Mihin Helsinki kasaa ylijäämää?

Helsingin visiona on ”maailman toimivin kaupunki” ja sen toteuttamisessa ”pitää siirtyä konkreettisempaan tekemiseen”, kertoo pormestari Jan Vapaavuori (HS 7.6.). Hän aloittaa some-kampanjan, jossa tätä kuvataan joka päivä yhdellä adjektiivilla. Adjektiivien sisältä löytyy konkreettisia avauksia, Vapaavuori lupaa. Mutta osoitetaanko avausten toteuttamiseen myös lisää rahaa? Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen joka vuosi ylijäämää. Kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 481 miljoonaa ylijäämäinen ja koko kaupunkikonsernin tulos 648 miljoonaa euroa. Rahavaroja oli vuodenvaihteessa jo 1 532 miljoonaa. Se on enemmän kuin kaikki koulutuksen, varhaiskasvatuksen, kirjaston, kulttuurin, nuorison ja liikunnan määrärahat yhteensä. Lisäksi kaupungilla on lainasaatavia enemmän kuin velkoja. Rahaa konkreettisiin avauksiin siis löytyisi. Helsingin budjetissa on kuitenkin varattu palveluihin asukasta kohti päinvastoin aiempaa vähemmän rahaa. Vuokria ja tonttivuokria nostetaan, vaikka kiinteistötoimi tekee jatkuvasti voittoa. Vastikään kaupunginhallitus hyväksyi pormestarin esityksestä myös ensi vuoden budjetin valmistelulle raamin, joka jatkaa satojen miljoonien ylijäämien kasaamista. Toimintamenoihin esitetyt pienet lisäykset eivät vastaa edes hintojen, palkkojen ja asukasmäärän kasvua. Kireän budjettilinjan seurauksena esimerkiksi lähikirjastojen henkilöstö vähenee uuden keskustakirjaston avautuessa. Pormestarilla ja kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus toisenlaisiin konkreettisiin tekoihin ohjaamalla kaupungin ylijäämistä lisää rahaa peruspalveluihin, asumiskustannusten nousun hillitsemiseen, joukkoliikenteeseen, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkojen parantamiseen. Samalla voitaisiin laajentaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia osallistuvalla budjetoinnilla, johon on nyt varattu vain yksi promille kaupungin budjetista.

Heka voimistaa vuokrien nousua ja eriarvoisuutta

Helsingin kaupungin asunnot Oy on päättänyt ottaa käyttöön uuden vuokranmääritysmallin vuoden 2019 alusta alkaen. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa, että vuokrat ylös ja vuokralaisdemokratia alas. Uusi malli lisää eriarvoisuutta, kuten kaupunkitutkijat Anne Haila ja Mika Hyötyläinen kirjoittavat. Hekan alueyhtiöissä asuu noin 100 000 helsinkiläistä. Valtion ara-rahoituksella rakennettujen talojen vuokrien pitäisi lain mukaan olla omakustannuspohjalla. Käytännössä vuokria tasataan jo nyt mallilla, jossa vanhempien talojen asukkaat osallistuvat uudenpien talojen rakentamisen rahoittamiseen.  

Uusi vuokrantasausmalli

Ensi vuoden alussa vuokrien tasaukseen otetaan lisäperusteeksi vuokran suhde alueen markkinavuokriin. Lisäksi eri alueiden sisällä ryhdytään tasamaan vuokria pisteytysmallilla, jossa verrataan keskenään Hekan saman alueen talojen ominaisuuksia (esim. talon sijainti, ikä, kunto, rakennustyyppi, laatutaso, liikenneyhteydet, palvelut). Tämä kahdessa vaiheessa käyttöön otettava malli voi kuulostaa hyvältä, mutta siihen sisältyy isoja ongelmia. Helsingissä on tähän asti ollut periaatteena se, että pyritään ehkäisemään asuinalueiden eriytymistä. Nyt Hekassa päätetty malli on kuitenkin omiaan päinvastoin voimistamaan eriytymistä. Ne Hekan vuokralaiset, joilla on varaa vähän korkeampiin vuokriin, keskittyvät markkinavuokriltaan kalliimmille eli käytännössä hyvätuloisille alueille – ja pientuloisemmat vuokralaiset alueille, joilla markkinavuokrat ovat alemmat ja joilla asuu muutenkin enemmän pienituloista väkeä. Uudessa mallissa vuokrien määräytyminen muuttuu entistä vaikeammin seurattavaksi ja valvottavaksi, entistä vähemmän läpinäkyväksi. Hekan vuokria verrataan markkinavuokriin 21 alueella, joiden sisällä markkinavuokrissa on suuriakin eroja. Mitään yksiselitteistä vertailutasoa tuskin voi määritellä. Samalla reaaliset mahdollisuudet seurata Hekan vuokrien määräytymistä ja valvoa niiden omakustannusperusteisuutta vaikeutuvat entisestään. Hekan päätöksen mukaan alueellisella tasauksella pyritään siihen, että kullakin alueella Hekan vuokrien ero alueen markkinavuokriin on samaa tasoa prosenteissa laskettuna. Kun markkinavuokrat kehittyvät kaupungin eri alueilla eri tahtia – ja varmaan jatkossakin nousevat yleisesti – johtaa tämä siihen, että Hekassa vuokrat nousevat jatkuvasti ja mitä ilmeisimmin nopeammin kuin omakustannusperusteisesti tapahtuisi. Tämäkö on vihreiden linja vai onko Sinnemäki täysin virkamiesten ja Hekan toimitusjohtajan vietävissä? Eivätkö kaupunginvaltuuston päätökset alueellisen eriytymisen ehkäisemisestä ja asumismenojen nousun hillitsemisestä koske Hekaa ja asunto- ja kiinteistöasioista vastaavaa apulaispormestaria?  

Sinnemäen kaksoisrooli - nukkuuko valtuusto?

Heka-yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Anni Sinnemäki (vihr). Uusi vuokrantasausmalli hyväksyttiin hänen esityksestään äänestyspäätöksellä, jossa Hekan hallituksen asukasedustajat jäivät vähemmistöön. Tässä suhteessa päätös on jatkoa Sinnemäen ja toimitusjohtaja Jaana Närön johdolla Hekassa tapahtuneelle vuokralaisdemokratian kaventamiselle ja alasajolle. Heka-konsernin hallitus on Sinnemäen puheenjohtajakaudella ottanut itselleen yhä enemmän valtaa. Se on päättänyt Hekan 21 alueyhtiön fuusioimisesta viideksi jättiyhtiöksi ilman, että asiaa olisi käsitelty kaupunginvaltuustossa, joka aikoinaan päätti 21 alueyhtiön muodostamisesta. Hekan hallitus otti ja päätti myös muuttaa vuokralaisdemokratian ohjesäännön, jonka kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt – ja tämäkin tapahtui ohi kaupunginvaltuuston. Edes kaupunginhallituksen konsernijaosto, joka pitäisi vastata omistajaohjauksesta, ei ole näitä asioita päättänyt vaan ne on vain kerrottu sille tiedoksi. Aiemmin apulaiskaupunginjohtajana ja nykyisin apulaispormestarina muun muassa Hekaa koskevista asioista kaupungin johtajistossa vastuussa olevan Anni Sinnemäen rooli on muutenkin erikoinen. Hän on toiminut yhtä aikaa Hekan hallituksen puheenjohtajana ja ollut kaupungin johtajistossa vastuussa Hekan toiminnan valvonnasta ja omistajaohjauksesta. SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä kirjelmöi syyskuussa 2016 kaupunginhallitukselle Hekan hallituksen päätöksistä, joissa sivuutettiin valtuusto. Samalla kiinnitimme huomiota Anni Sinnemäen kyseenalaiseen kaksoisrooliin. Myös Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys kirjelmöi kaupungin johdolla Hekan alueyhtiön fuusioimisesta. Tarkastuslautakunnan viime vuoden arviokertomuksen liitteenä on maaliskuussa valmistunut tarkastusviraston arviomuistio Heka Oy:n omistajaohjauksesta. Siinä suositeltiin, että kaupungin konsernijohtoon kuuluvat henkilöt – kuten pormestarit ja kaupunginhallituksen jäsenet – eivät toimisi Hekan tai muiden kaupungin tytäryhtiöiden johdossa. Tätä perusteltiin kaksoisrooliin liittyvillä esteellisyys- ja muilla ongelmilla. Tästä huolimatta Sinnemäki valitutti itsensä Hekan hallituksen puheenjohtajaksi vielä vapun alla pidetyssä yhtiökokouksessa. Miksi, ja miksi kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi tällaisen periaatteettoman valtapolitiikan? Helsingin kaupungin johto markkinoi uutta osallisuusmallia. Siinä ei sanota mitään vuokralaisdemokratiasta, vaikka se koskee suoraan sataa tuhatta kaupungin vuokralaista. Aihetta olisi. Kuten tarkastuslautakunnallekin, joka rajasi Hekaa koskevan tarkastusviraston toimeksiannon vain Heka-konserniin ja jätti alueyhtiöt selvittämättä.

Valtuusto puhuu, isot päätökset muualla

Helsingin valtuuston tämän vuoden kolmannessa kokouksessa ei eilen ollut mitään isompia asioita. Tärkeitä ratkaisuja tehdään muutenkin yhä enemmän muualla kuin valtuustossa. Valtuusto hyväksyi kaupunginkanslian osastojen työnjakoon eräitä muutoksia. Pohjois-Haagan ala-asteelle hyväksyttiin laajennus- ja perusparannushanke. Käpylän länsiosaan hyväksyttiin asemakaavanmuutos, joka säilyttää vanhat puutalot, mutta antaa mahdollisuudet rakentaa tonteille uusia minitaloja. Tonttivuokrat määräytyvät jatkossa tämän isomman rakennusoikeuden mukaan. Pukinmäkeen päätettiin kahta lähellä rataa sijaitsevaa tonttia koskeva asemakaavanmuutos. Valtuutettujen aloitteita Valtuusto kävi pitkähkön keskustelun Sinisten esittämästä kokeilusta, jossa ruotsin kielen opiskelun velvoitteesta voitaisiin kouluissa luopua. Aloitetta ei hyväksytty. Pitkään keskusteltiin myös VAS:n Mai Kivelän aloitteesta, että Helsinki pyrkii osa-omistajana siihen, että Vantaan Energia ei käyttäisi turvetta polttoaineena. Myönteinen vastaus aloitteeseen hyväksyttiin ja kokoomuksen palautusesitys hylättiin äänin 48 – 34. Valittaako Helsinki yleiskaavan tuomioista? Hallinto-oikeus tuomitsi viime viikon alussa Helsingin uuden yleiskaavan monelta keskeiseltä osin lainvastaiseksi. Kaupunginhallitus käy ensi maanantaina keskustelua asiasta ja päättänee seuraavalla viikolla siitä, valittaako kaupunki tuomiosta. Jos vihreät, demarit, Vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja RKP haluavat tosissaan säilyttää Keskuspuiston, Vartiosaaren ja Ramsinniemen viher- ja virkistysalueet, ne torjuvat kaupunginhallitukseen mm. niiden osalta valmisteilla olevat valitukset Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Toisaalta kansalaisjärjestöissä harkitaan parhaillaan valituksia eräistä muista yleiskaavan ongelmista, joihin hallinto-oikeus ei puuttunut. Tässä arvioitani hallinto-oikeuden ratkaisusta https://www.yrjohakanen.fi/enta-nyt-helsingin-kaavoittajat/

Kyselyjä ja aloitteita

Valtuuston tämän vuoden toinen kokous alkoi kyselytunnilla, jossa keskusteltiin perjantain joukkoliikenteen mielenosoituksesta ja leipäjonoista. Kaupungin nettisivuille on koottu informaatiota mielenilmauspäivän vaikutuksista eri palveluihin. Valtuusto hyväksyi Myllypuron peruskoulun laajennuksesta ja kaavamuutokset Katajannokan Kanavakadulle ja Pohjois-Haagan Ida Aalbergin tielle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen varastotoiminta päätettiin siirtää HUS:lle.

Aloitevastauksia

Viime valtuustokaudella tekemääni aloitteeseen kaupungin johtajien ns. avoimista kalentereista saatiin nyt myönteinen vastaus. Viime keväänähän kaupunginhallituksen vastaus aloitteeseen palautettiin uuteen valmisteluun, koska vastauksessa torjuttiin avoimuusperiaate. Toisessa aloitevastauksessa suhtauduttiin positiivisesti uusien tilojen saamiseen Mellarin asukastilalle, joka voi tapahtua keväällä 2019. Lopuksi hyväksyttiin laajahkon keskustelun jälkeen Emma Karin ym aloite, jonka mukaan Helsinki ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia irtaantua Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta, jossa Helsinki on mukana Vantaan Energian omistusosuutensa kautta.

Muita tapahtumia

Kaupunkiympäristön toimialalla on päätetty ryhtyä selvittämään uudelleen keskustunnelia. Hanke on nyt edellistäkin tunnelia laajempi. Kokoomus on hakenut sille tukea vihreiltä liittämällä samaan päätökseen kävelykeskustan selvittämisen. Suunnittelua vetää sama virkamies, joka valmisteli aiempaa, kaatunutta keskustatunneliesitystä ja eräitä muita yksityisautoilua suosivia suunnitelmia. Kaupunkiympäristölautakunnassa jäi tiistaina pöydälle Vallilanlaakson raitiolinjaa koskeva esitys, jolle alueen asukasjärjestöt ovat esittäneet konkreettisen ja paremmin mm. Kalasataman ja Pasilan välisiä yhteyksiä palvelevan vaihtoehdon.

Valtuusto aloitti uuden vuoden

Helsingin valtuuston vuoden ensimmäisen kokouksen isoin asia oli Hernesaaren osayleiskaavan hyväksyminen. Alueelle aletaan suunnitella varsin massiivista 7 000 asukkaan aluetta, joka muodostuu 8 – 16 -kerroksen kortteleista. Valtuusto päätti lisäksi mm. nivelratikoiden korjaushankkeesta, Kruunuhaan yläasteen peruskorjauksesta ja kaupunkipyörien alueen laajentamisesta. Perussuomalaisten hajaannus jatkui siten, että varavaltuutettu Toni Ahva siirtyi Sinisten ryhmään. Valtuuston puheenjohtajisto jatkaa entisessä kokoonpanossa. SKP:n ja Helsinki-listojen voimin jatkamme valtuuston toiminnan seuraamista. Aiomme järjestää avoimia keskustelutilaisuuksia eri teemoista – ehdotukset tervetulleita. Olemme myös mukana kansalaistoiminnassa, josta hyvänä esimerkkinä Olli Salinin yhdessä alueen aktiivien kanssa järjestämä keskustelu- ja infotilaisuus Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksesta, joka keräsi Kinaporiin noin 400 osallistujaa. Santahaminan joukkohauta Vuoden 1918 tapahtumat nousivat keskusteluun, kun valtuusto käsitteli viime keväänä tekemääni aloitetta Helsingin punavankileireillä kuolleiden punaisten ja Santahaminaan haudattujen 1 318 vainajan nimien saamisesta esille joukkohaudan yhteyteen ja punavankileirien historian esittelyä esim. verkossa.  Kaupunginhallituksen enemmistö oli esittänyt aloitteeseen kummallisen vastauksen, jonka mukaan kaupungilla ei muka ole rahaa ja tietoja tähän. Veronika Honkasalo (vas) esitti vastauksen paikkaamiseksi ponnen, joka edellyttää aloitteessa esitettyjen toimien selvittämistä. Keskustelu asiassa oli pääosin asiallinen, poikkeuksena lähinnä Mika Ebelingin (krist) syytökset Leninistä pääsyypäänä Suomen sisällissotaan ja Atte Kalevan (kok) vapaussota-puheet Saksan sotajoukkojen Helsingin valtauksen juhlimisesta. Ponsi hyväksyttiin äänin 72 – 3, tyhjää 9 ja poissa 1. Vastaan ja tyhjää äänestivät eräät kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat. Valtuustolle kerrottiin, että kaupunginjohtaja on asettanut työryhmän valmistelemaan toimia, joilla kaupunki huomioi 1918-muistotapahtumia. Se ei ole kuitenkaan saanut vielä valmiiksi suunnitelmaansa. Tulossa on mm. Vihan kevät -näytelmä kaupunginmuseoon, historiaseminaari ja näytelmä Helsingin punaisesta kaupunginjohtajasta. Muita aloitteita Muiden valtuutettujen aloitteiden johdosta päätettiin mm. ponnesta vammaisten kuljetuspalvelujen pikatilauksien lisäämisestä (Anna Vuorjoki, vas) ja nuorten maksuttoman ehkäisyn edistämisestä (Reetta Vanhanen, vihr). Kokouksen venyttyä yli klo 23, jätettiin loput aloitevastauksen pöydälle. Seuravassa kokouksessa päätetään siten mm. kaupungin johtajien tapaamiskalentereiden avaamista ja Fennovoimasta vetäytymisen selvittämistä koskevista aloitteista. Valtuusto kokoontuu seuraavan kerran kahden viikon kuluttua. Tämän vuoden kokousaikataulu löytyy tästä linkistä .

Valtuusto sitomassa kätensä kehnoon strategiaan

Valtuusto kävi eilen laajan keskustelun kaupunginhallituksen esittämästä koko valtuustokauden kattavasta kaupunkistrategiasta. Lisäksi oli kyselytunti ja päätettiin entisen ns. Ohranan talon asemakaavamuutoksesta. Kyselytunti Kyselytunnilla keskusteltiin lastentarhanopettajien koulutuksen lisäämisestä ja palkkauksen parantamisesta. Vihreiden ja vasemmiston puhujat tukivat koulutuspaikkojen lisäämisen ohella palkkauksen parantamista. Apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) ei luvannut korjausta palkkoihin. Toinen kysymys koski turvallisuusuhkiin varautumista. Aikoinaan tsaarin ohranan talona toimineen Korkeavuorenkatu 21:n asemakaavamuutos hyväksyttiin yksimielisesti. Tontti muutettiin hallinto- ja virastokäytöstä asuntokäyttöön. Kaupunkistrategia Valtuusto kävi monituntisen keskustelun uudesta kaupunkistrategiasta. Perussuomalaiset esittivät sen hylkäämistä, muut ryhmät olivat valmiita hyväksymään sen. Toivomusponsia esitettiin lähes kaikista ryhmistä, yhteensä yli 20. Kokoomus oli ilahtunut Keskustatunnelin selvittämisestä ja korosti kaupungin tiukkaa taloudenpitoa. Vihreät painottivat kaupungin kasvua, sen vaatimia investointeja palveluihin, raideliikennettä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. SDP puhui eriarvoistumisen torjumisesta ja hyvästä kaupunkipolitiikasta, mm. asuntotuotannosta ja vanhuspalvelusta. Myös VAS korosti hyvinvointierojen kaventamista ja asumisen hinnan nousun hillitsemistä. Se valitteli strategiaan kirjattuja menojen vähentämisen tavoitteita, mutta ilmoitti sitoutuneensa niihin kuten muihinkin tavoitteisiin. Perussuomalaiset perusteli hylkäystään sillä, että heidän linjaansa maahanmuuttoon ja paperittomiin ei saanut tukea. Muut pienemmät ryhmät hyväksyivät strategian. Strategian hyväksymisestä ja ponsista äänestetään seuraavassa valtuuston kokouksessa 27.syyskuuta. Olli Salin kokoaa lähetystöä, joka vie silloin lisää allekirjoituksia ja esityksiä kuntalaisaloitteeseen lähipalvelujen turvaamiseksi. https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3712 Helsinki-listojen avoin tapaaminen SKP:n ja Helsinki-listojen seuraava tapaaminen on maanantaina 25.9.klo 17 Kurvissa, Kulmavuorenkatu 5, katutaso (Helsingin sairaus- ja tapaturmainvalidit). Valmistelemme vaihtoehtobudjettia ja muita ajankohtaisia kuntapolitiikan asioita. Tapaaminen on avoin kaikille kiinnostuneille ja evästykset vaihtoehtobudjettiin tervetulleita.

Kaupunginvaltuuston syyskauden aloitus

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä jatkaa toimintaa, nyt valtuuston kokoussalin ulkopuolelta. Jatkamme myös kaupunginvaltuuston ja lautakuntien kokousten seurantaa. Tässä lyhyesti raportointia valtuuston kokouksesta 30.elokuuta. Sininen mahalasku Perussuomalaisista irtaantuneet Sampo Terho ja Jussi Niinistö perustivat oman Sinisen ryhmän. Se aloitti mahalaskulla, kumpikaan ei ollut paikalla kokouksessa. Metrojunia ja tonttikauppoja Valtuusto hyväksyi M100-metrojunien peruskorjaushankkeen, jolla 39 junayksikköä korjataan noin 27 miljoonalla. Tällä haetaan lisäaikaa metron automatisoinnin valmisteluun. Pohjois-Pasilasta päätettiin myydä Postinpuiston alueelta useitta tontteja pääosin kovan rahan asuntotuotantoon. Jopa vihreiden Osmo Soininvaara totesi, että kaupunki saisi enemmän rahaa tonteista vuokraamalla ne. Samoin arvioi VASn Paavo Arhinmäki. Kumpikaan ei kuitenkaan tehnyt vastaesitystä. Valtuusto hyväksyi noin 40 miljoonan euron kaupan yksimielisesti. Suomen suurin päiväkoti Ei ole kovin kauan siitä, kun ns. Pajusen listassa esitettiin päiväkotien vähentämistä mm. Maunulassa. Nyt valtuustolle esitettiin Suomen suurimman päiväkodin rakentamista Maunulan Suursuolle. Sinne tulee 350 lasta pohjoisen suurpiirin alueelta. Jättipäiväkodin rakentaminen ja lasten kuljettaminen sinne aiempaa kauempaa herättää kysymyksen, ohjaako päiväkotiverkkoa kiinteistöhallinto vai varhaiskasvatus. Helsingissä on jo pitkään ollut puutetta päiväkotipaikoista. Jättipäiväkoti on kuitenkin herättänyt huolta ja kritiikkiä siitä, miten kyetään järjestämään toiminta myös pienryhmiin ja tarpeeksi rauhallisiin tiloihin. Vihreiden Mari Holopaisen ehdotuksesta valtuusto hyväksyi ponnen, jossa toivottiin tilojen suunnittelussa huomiota tähän. Muita päätöksiä Ilman keskustelua hyväksyttiin vuokrausperusteet eräille Kalasataman asunto- ja yhteispihatonteille, asemakaavan muutos yhden Ullalinnankadun toimistotontin muuttamisesta toimistokäyttöön sekä pienistä muutoksista Kuninkaantammen Lammenrannan, Tapanilan Kertojantien ja Pitäjänmäen Patterimäen asemakaavoin. Seuraavat kokoukset Kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 13.syyskuuta, jolloin on tarkoitus käydä lähetekeskustelu pormestari Jan Vapaavuoren ja kaupunginhallituksen esityksestä kaupunkistrategiaksi, johon valtuuston pitäisi sitoutua neljäksi vuodeksi. SKP:n ja Helsinki-listojen kommentteja strategiaehdotukseen löytyy tästä artikkelista. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän seuraava kaikille kiinnostuneille avoin kokous on maanantaina 11.syyskuuta kello 16 Helsingin TSIL:n toimistolla Kulmavuorenkatu 5 katutaso

Pormestarikavereille junailtiin ökypalkkoja

Valtuuston kokous alkoi uuden puheenjohtaja, Tuuli Kousan johdolla, ja monien sähköiseen kokousjärjestelmään liittyvien ongelmien saattelemana. Sähköisen järjestelmän kaatumisen takia kokous keskeytettiin ensin pari kertaa ja jouduttiin lopulta keskeyttämään kokonaan noin 4,5 tunnin jälkeen. Käsittelemättä jäi listalta vielä 33 asiaa, pääosa niistä valtuutettujen aloitteita. Opetusvirastossa paljastuneesta huijaus- ja korruptiotapauksesta ei valtuustossa kerrottu ja valtuutetut saivat siitä tiedot median kautta. Tapaus herättää kysymyksen, eikö hankintoja ja niiden tekijää ole valvottu opetusvirastossa vai miten tällainen on voinut jatkua vuosikausia ja viedä koulujen ict-hankintojen rahoista jopa muutamia miljoonia? Vastaavanlaisia valvonnan ongelmia paljastui aiemmin Rakennusvirastossa. Pormestastareille ökypalkat Valtuusto hyväksyi äänin 57-22, tyhjää 4 ehdotuksen vaalien jälkeen valittavien pormestareiden palkoista. Pormestari saa 14 000 euroa kuukaudessa + kokouspalkkiot (noin 2 000 – 2 500 e/kk). Apulaispormestarit 10 000 e/kk + kokouspalkkiot. Luottamushenkilöiksi valittaville pormestareille maksetaan siis ainakin yhtä paljon kuin nykyisille virkamieskaupunginjohtajille, vaikka pormestarien tehtävät ovat suppeammat ja virkamiehille kuuluu jatkossakin vastuu asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta. Pormestarien palkat ylittävät roimasti pääministerin ja ministerien palkkatason. Veronika Honkasalo esitti palkkojen kohtuullistamista 9 000 euroon ja 6 500 euroon. Kannatin tätä, mutta totesin että vähempikin riittäisi, että palkkataso on epäoikeudenmukainen kaupungin pienipalkkaisia työntekijöitä kohtaan ja että valtuutettujen keskuuteen muodostettava huippupalkkainen ammattipoliitikkojen sisäpiiri vääristää koko valtuuston ja lautakuntien työtä. Ökypalkkojen puolesta äänestivät kokoomus, vihreät, demarit (paitsi 2), muutamat perussuomalaiset ja useimmat RKP:n edustajat (ks. äänestyskartta). Stadionin lisärahoitus Stadionin perusparannushankkeen hinta nousee noin 50 miljoonalla, josta puolet tulee kaupungin maksettavaksi. Se hyväksyttiin yksimielisesti. Nostin puheenvuorossani esille muutaman kriittisen kysymyksen. Keski-Pasilan tornialueen suunnittelu Valtuuston hyväksyi äänestyksen jälkeen Keski-Pasilan tornialueen suunnittelu- ja toteutuskilpailun järjestämisen linjaukset. Valtavalle 150 000 – 200 000 kerrosneliömetrin alueelle ei kilpailuohjelmassa esitetän lainkaan ara-asuntoja, vain kovan rahan tuotantoa, toimisto- ja liiketiloja. Hanke on yhtä iso kuin Kalasataman Redi. Kysyinkin syntyykö näin isossa hankkeessa todellista kilpailua ja esitin ponnen, joka olisi edellyttänyt selvitystä siitä, miten hanke voidaan toteuttaa useamman urakoitsijan toimesta. Ongelmana hankkeessa on myös se, että alueen tonttimaa – josta kaupunki omistaa aloitusalueella 39 % ja läntisellä alueella 45 % - myydään. On selvää, että nyt tehtävällä kaupalla siitä saadaan vähemmän tuottoa kuin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, koska alueen maan hinta nousee jatkossa huomattavasti. Kannatin puheenvuorossani VAS:n Dan Koivulaakson esitystä, joka olisi palauttanut asian uuteen valmisteluun niin, että alueelle tulee myös ara-tuotantoa ja tonttimaata ei myydä. Tämä esitys kaatui äänin 67 – 13. Erityisesti vihreiden Tuomas Rantanen yritti selittää, ettei kaupunki muka voi olla myymättä maitaan, koska osan alueesta omistaa valtio, ja että ara-asuntoja ei alueelle voi tulla, koska siitä haluaa korkealaatuista rakentamista! Palautuksen kannalla olivat vain VAS, SKP&Helsinki-listat ja René Hursti.