Ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä ja arviokertomuksesta 2008

Kaupungin tilinpäätöksestä nousee yksi kysymys yli muiden: Miksi palveluja aiotaan leikata ensi vuoden budjetissa ainakin 50 miljoonalla eurolla, vaikka tilinpäätös on 292 miljoonaan euroa ylijäämäinen? SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esitti ylijäämistä ohjattavaksi 100 miljoonaa euroa lisää palveluihin ja työllisyyteen.


Kaupungin tilinpäätöksestä nousee yksi kysymys yli muiden: Miksi palveluja aiotaan leikata ensi vuoden budjetissa ainakin 50 miljoonalla eurolla, vaikka tilinpäätös on 292 miljoonaa ylijäämäinen?
Menojen leikkaamista on perusteltu sillä, että ennusteiden mukaan tämän vuoden tulos on tappiolla noin 100 miljoonaa. Kuitenkin kaupungilla on noin 900 miljoonan euron likvidit rahavarat. Tulojen vähenemisestä voidaan siis selvitä jopa useita vuosi pelkästään maksuvalmiutta alentamalla, ilman menojen leikkaamisia. Velkaantuminenkaan ei ole Helsingille ongelma. Kaupungilla on lainasaatavia 340 miljoonaa enemmän kuin velkoja ja omavaraisuusaste on huippuluokkaa, 77,5 %.

292 ylijäämistä lisää rahaa palveluihin

Keskustelussa nykyisestä talouskriisistä on korostettu, että ei pidä toistaa 90-luvun alun laman virheitä tekemällä leikkauslistoja. Nyt on se paikka, jossa nämä lupaukset voidaan ja pitää lunastaa. Helsinki voi osaltaan elvyttää taloutta ohjaamalla ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, toimeentulotukeen ja työllistämiseen. Milloin edellisten vuosien voitoista kertyneitä miljardisäästöjä otetaan käyttöön, ellei nyt, laman oloissa?  Mitä muuta kuin oikeistolaisen yksityistämispolitiikan tavoitteita palvelee, jos kaupungin omia palveluja heikennetään, vaikka viime vuodelta kertyi voittoa 292 miljoonaa ja kassassa on lähes miljardi euroa?

Sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen menoja on jo pitkään alibudjetoitu. Tiukasta menokurista huolimatta nämä menot ylittivät budjetin viime vuonnakin 65 miljoonalla eurolla. Lama ja paheneva työttömyys lisäävät peruspalvelujen ja toimeentulotuen tarvetta. Ennusteiden mukaan pelkästään toimeentulotuen tarve kasvaa tänä vuonna ainakin kaksikymmentä miljoonaa.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ehdottaa tilinpäätösesityksen kohtaan neljä, joka koskee Helsingin Energian voittotavoista tehtävää 250 miljoonan euron siirtoa, lisättäväksi kyseisen kohdan loppuun: Samalla valtuusto edellyttää, että näistä voittovaroista ohjataan 100 miljoonaa euroa lisää kaupungin ensi vuoden talousarvion raamiin lakisääteisten palvelujen rahoittamiseen niin, että luovutaan näiden menojen leikkaamisesta ja henkilöstön vähentämisestä.

Loputtomasta tehostamisesta palvelujen parantamiseen

Tarkastuslautakunnan arviokertomuksessa tuodaan esille monia puutteita palveluissa. Niihin on viime vuosina haettu ratkaisuja lähinnä rakenteiden muuttamisesta, palvelujen keskittämisestä, tehostamisesta ja kilpailuttamisesta. Ihmisten tarpeet ja palvelujen vaikuttavuus ovat jääneet näiden keinojen jalkoihin.

Vanhustenpalvelut ovat tästä eräs esimerkki. Arviokertomuksesta ilmenee, että palvelurakenteiden muutosta on ohjannut ensisijassa oikeiston pyrkimys pyrkimys vähentää kaupungin menoja. Muuttamalla vanhainkotihoitoa palveluasumiseksi kaupunki on siirtänyt menojaan vanhusten kontolle. Vanhusten kotipalvelujen ja kotiterveydenhoidon yhdistäminen on johtanut siihen, että kotihoidon palvelut ovat vähentyneet samaan aikaan, kun vanhuksia vaaditaan selviytymään kotona entistä pidempään ja entistä huonompikuntoisempina. Kaiken lisäksi arviokertomuksesta ilmenee, että vanhuksille ja heidän omaisilleen ei edes tiedoteta kunnolla siitä, mihin palveluihin he ovat oikeutettuja.

Koko kysymyksenasettelu toimintamalleista pitäisi kääntää toisin päin. Loputtoman tehostamisen ja työntekijöiden vähentämisen sijasta tarvitaan työntekijöille lisää aikaa kuunnella ihmisiä, ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja kehittää työtään. Tarvitaan lisää työntekijöitä ja jotta heitä saadaan, pitää maksaa myös kunnon palkkaa. On kohtuutonta, että esimerkiksi vanhuksia hoidetaan Suomessa puolta pienemmällä työntekijämäärällä kuin muissa pohjoismaissa.

Vaatimukset menokurin jatkuvasta tiukentamisesta ovat ristiriidassa valtuuston strategiaohjelmassa korostetun asukaslähtöisyyden sekä palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisen kanssa. Muun muassa kaupungin omien päiväkotipaikkojen, lastensuojelun hoitopaikkojen ja toimeentulotuen tarve ylittää jatkuvasti sen, mitä budjetissa on arvioitu. Sama koskee hammashoitoa, mielenterveyspalveluja, päihdehuoltoa, koulujen oppilashuoltoa, maahanmuuttajien kotouttamista ja monia muita palveluja.

Väärinkäytökset selvitettävä

Palvelujen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat lisänneet ongelmia, jotka koskevat kaupungin keskeisiä arvoja, kuten asukkaiden yhdenvertaisuutta, työntekijöiden oikeuksia, rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta.

Esimerkiksi sosiaaliviraston johtamisongelmissa ei ole kyse vain sitä, voiko sosiaalijohtaja rikkoa hankintalakia ilman mitään seuraamuksia. Esille on noussut myös syytöksiä Diakonissalaitoksen suosimisesta ostopalveluissa ja omien suosikkien palkkaamisesta ohi kaupungin ohjesääntöjen. Kulttuuritoimen puolella on kysytty, miksi esimerkiksi sellainen firma kuin Pluto Finland on saanut kilpailuttamatta isoja hankkeita ohi kaupungin omien yksiköiden ja alalla pitkään toimineiden ammattilaisten? On kysytty, miksi Palmian pääkonttoriin on parin muuton yhteydessä tehty satojen tuhansien eurojen kalustohankintoja tiettävästi niin ikään kilpailuttamatta? Tai millä valtuuksilla ja mitä on luvattu norjalaiselle suursijoittajalle Katajannokan hotellihankkeesta, kun virkamiesjohto yrittää ajaa sitä läpi luottamushenkilöiden ja asukkaiden vastustuksesta piittaamatta?

Strategiaohjelman eettisiin periaatteisiin sopii huonosti myös se, että kaupunki teettää työllistettävillä kolme kuukautta töitä pelkällä työmarkkinatuella ja ateriakorvauksella. Varsinkin kun Helsinki jättää samaan aikaan käyttämättä osan työllistämisrahoista ja maksaa työllisyyden hoitamisen laiminlyömisen takia miljoonia sakkomaksua valtiolle. Lisäksi henkilöstökeskuksen määräyksestä kaupungille työllistettyjä ei saa enää jatkosijoittaa kolmannelle sektorille. Näin menetetään mielekkäitä työpaikkoja juuri kun työttömyys muutenkin kasvaa.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä odottaa kaupunginhallitukselta pikaisia toimia edellä esitettyjen tapausten selvittämiseksi ja mahdollisten virheiden oikaisemiksi. Samalla on tarpeen selvittää millaiset toimintamallit ja rakenteet tuottavat tilanteita, joissa syntyy mahdollisuuksia rikkoa kaupungin eettisiä periaatteita. Päätösvallan laaja delegoiminen virkamiesjohdolle, virastojen johtajavaltaisuus ja toimintojen markkinaehtoistaminen ja ulkoistaminen ovat tässä suhteessa ongelmallinen, jopa vaarallinen yhdistelmä.

Valtuuston strategiaohjelman eettiset periaatteet ja demokratian vahvistamisen tavoitteet korostavat sitä, että kunnalliset palvelut tulee toteuttaa pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana. Kokemusten mukaan se tulee yleensä myös edullisemmaksi sekä asukkaille että kaupungille.

Maksuilla ei saa eriarvoistaa palveluja

Tarkastuslautakunta kiinnittää aiheellisesti huomiota siihen, että pääkaupunkiseudun yhteistyötä on valmisteltu suppeassa virkamiesjohdon piirissä. Valtuustot ja lautakunnat ovat jääneet valmistelujen ulkopuolelle ja joutuneet vain siunaamaan jo valmiiksi sovitut päätökset. Esitys lautakuntien kytkemisestä valmisteluihin on askel oikeaan suuntaan. Sen sijaan tarkastuslautakunnan yhdeksi mahdollisuudeksi esittämä isäntäkuntamalli ei ole ratkaisu seudullisen päätöksenteon demokratiavajeeseen. Siihen tarvitaan vaaleilla valittava seutuvaltuusto ja sen valitsemat muut elimet.

Luottamuselinten sivuuttamisen ongelmia esiintyy myös kaupungin omassa toiminnassa. Näin tapahtui esimerkiksi, kun korotetut terveyspalvelumaksut otettiin viime elokuussa käyttöön ilman minkään luottamuselimen päätöstä, jopa ilman virkamiespäätöstä. Maksupolitiikassa olisi tarkastuslautakunnalle selvittämistä myös joukkoliikenteen osalta. YTV:n valmistelema uusi lippujen hintajärjestelmä asettaa Helsingin itäisimpien ja pohjoisimpien alueiden asukkaat eriarvoiseen asemaan, muita helsinkiläisiä kalliimpien tariffien piiriin.

Kysymyksiä herättää myös se, miksi kaupunginjohtaja ajaa ydinkaukolämpöhanketta, jossa ei ole kaupungin kannalta mitään järkeä ja jossa kaupunkia aiotaan vain käyttää ydinvoimayhtiön hyväksi.

SKP:n ja Helsinki-listojen ponsiesitykset

Tarkastuslautakunta esittää aikataulua investoinneille, joilla uusiutuvan energian osuus aiotaan nostaa mukaiseen 20 prosenttiin energiatuotannosta. Kaupunginhallitus vastaa tähän puhumalla vain visioiden luomisesta ja tavanomaisesta raportointikäytännöstä. Jotta tarkastuslautakunnan esitys, etenee, esitän seuraavan ponnen:
1. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman 2010-2012 yhteyteen aikataulun uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamisesta energiatuotannossa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Lopuksi ehdotan, että valtuusto hyväksyy seuraavat ponnet:
2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ryhtyy kiireellisiin toimiin, joilla kassavaroista ohjataan lisää varoja työllisyyden hoitoon ja erityisesti nuorten työllistämiseen.
3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus muuttaa 14.2.2000 annetun ohjeen terveydenhuollon potilasmaksuista siten, että maksujen korotuksista tulee päättää terveyslautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa.
4. Valtuusto edellyttää, että kaupunki parantaa tiedottamista vanhuksille ja heidän omaisilleen palveluista, joihin vanhuksilla on oikeus, ja että kaikille 75 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus palvelutarpeen arvioon.
5. Valtuusto edellyttää, että lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelujen resurssien turvaamiseen ohjataan lisää varoja tämän vuoden budjetissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen varatusta määrärahasta.