Ryhmäpuheenvuoro Helsingin budjetista 2010

SKP:n ja Helsinki-listojen mielestä ensi vuoden budjettiesitystä on syytä arvioida erityisesti kolmesta näkökulmasta: Miten Helsinki rikkaana kaupunkina ja Suomen suurimpana työnantajana kantaa vastuuta työttömyyden torjumisessa?  Tuoko esitys korjauksen peruspalvelujen alibudjetointiin ja turvaako se kunnan lähipalvelut?  Ja onko esityksessä ryhdytty ilmastonmuutoksen vaatimiin kiireellisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi?  Valitettavasti kaupunginhallituksen enemmistön linja on kaikissa näissä kysymyksissä väärä.


Toistetaan 90-luvun laman virheitä

Budjettiesitys toistaa 90-luvun laman virheitä karsimalla työpaikkoja ja palveluja juuri kun niiden tarve kasvaa.  Määrärahojen leikkaamista peitellään vertaamalla ensi vuoden lukuja muuhun kuin todelliseen menokehitykseen. Sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetään noin 56 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna uusimpien tietojen mukaan käytetään.  Tämä kymmenien miljoonien leikkaus aiotaan tehdä samaan aikaan kun työttömyys, väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajataustaisen väestön kasvu lisäävät palvelujen tarvetta.  Myös sivistys- ja henkilöstötoimen määrärahat vähenevät.

Palvelujen karsimista perustellaan vetoamalla verotulojen vähenemiseen. Tätä valittavat samat puolueet, jotka ovat eduskunnassa vastuussa siitä, että rikkaat maksavat entistä vähemmän veroja ja että pääomatuloista ei makseta senttiäkään kunnallisveroa.

Helsingin kaupungilla on kuitenkin edellisten vuosien ylijäämiä noin 830 miljoonaa pankkitileillä ja muissa kassavaroissa. Vain murto-osalla tästä 830 miljoonasta voitaisiin välttää nyt esitetyt menojen leikkaukset.  Helsingin Energia tekee tänäkin vuonna voittoa, ennusteen mukaan yli 250 miljoonaa euroa.  Eikä lisävelan ottaminen ole ongelma, kun kaupungilla on lainasaatavia enemmän kuin velkaa.  Velkaa otetaankin investointeihin. Mutta tärkeysjärjestys on kyllä väärä, jos kaupungilla on varaa käyttää toista sataa miljoonaa Kruunuvuorenselän kiistanalaiseen siltahankkeeseen, mutta peruspalveluista leikataan.

Pahentaa työttömyyttä

Arviot kansantalouden yleisestä kehityksestä ovat epävarmoja ja ristiriitaisia.  Mutta varmaa on se, että taantumaa pahentaa se, jos kaikki leikkaavat menoja.  Kun suuryhtiöt lopettavat työpaikkoja, on valtion ja kuntien syytä käynnistää työtä ja tuloja tuovaa uutta toimintaa.  Suomessa julkisen vallan panostukset aktiiviseen työllistämiseen ovat kuitenkin suhteessa asukaslukuun OECD-maiden vähäisimpiä.

Helsingillä on mahdollisuus toimia toisin ja luoda työpaikkoja.  Se vähentäisi laman laskuja.  Kaupunki voisi esimerkiksi perustaa rakentamisen ja peruskorjaamisen yksikön sekä biokaasulaitoksen. Päivähoidossa ja monissa muissa palveluissa tarvitaan lisää työntekijöitä.

Kaupunginhallituksen enemmistön linjana on kuitenkin työpaikkojen vähentäminen. Työllisyyden hoitamiseen esitetään jopa hieman vähemmän rahaa kuin viime vuoden budjetissa, vaikka työttömyys on rajussa kasvussa.  Virastojen ja laitosten määrärahojen leikkaaminen johtaa siihen, että työpaikat vähenevät, kun kaikkien eläkkeelle siirtyvien ja määräaikaisten työntekijöiden tilalle ei palkata uusia. Lisäksi budjetista on jätetty kokonaan pois varautuminen palkankorotusten aiheuttamiin lisämenoihin.  Naisvaltaisten matalapalkkaisten alojen työntekijät laitetaan näin maksamaan herrojen keinottelullaan aiheuttaman laman laskuja.

Lähipalveluja karsitaan

Valtuuston strategiaohjelman mukaan palveluja pitäisi kehittää asukaslähtöisesti. Siinä luvattiin, että ketään ei jätetä heitteille ja eriarvoisuutta vähennetään. Budjettiesitys merkitsee kuitenkin laajaa, rakenteellista heitteille jättämistä. Palvelurakenteiden muutosten ja tilojen käytön tehostamisen nimissä on kaupunginhallituksen konsernijaosto jo kokoamassa listoja lopetettavista terveysasemista ja muista lähipalveluista. Eikä asukkailta, joita asia koskee, ole taaskaan kysytty mitään.

Lähipalvelujen vähentäminen ja palvelujen keskittäminen isoihin yksiköihin, etäämmäs palvelujen tarvitsijoista vaikeuttaa etenkin vanhusten, lapsiperheiden, työttömien ja muiden pienituloisten asemaa.  Yhä useampien helsinkiläisten arjen sujuminen tehdään hankalaksi.  Työn ja perheen yhdistäminen vaikeutuu. Yhteisöllisyyttä luovia ja ylläpitäviä sosiaalisia ja kulttuurisia verkostoja hajotetaan.  Lähipalvelujen karsiminen lisää syrjäytymistä ja alueellista eriarvoistumista.  Myönteisenä poikkeuksena voi mainita Maunulan kirjaston ja työväenopiston rakentamishankkeen, jota koskeva aloitteemme on toteutumassa.

Lähipalvelujen turvaamisen sijasta kaupunginhallituksen enemmistö esittää päivähoidon ”kysynnän hillitsemistä” ja menojen leikkaamista vuodesta 2011 alkaen 10 miljoonalla eurolla. Pitkäaikaissairaanhoidon paikoista esitetään lopetettavaksi 150, vaikka paikkoja on nytkin liian vähän.  Vanhusten määrä kasvaa, mutta niin laitoshoitoa, vanhainkotipaikkoja, palveluasumista kuin omaishoidon tukea vähennetään taloussuunnitelmassa seuraavien kolmen vuoden aikana.  Terveyskeskuksen puolella jäädytetään kotihoidon ja pitkäaikaishoidon palvelut kolmeksi vuodeksi. Kouluterveydenhuoltoa, terveysasemien lääkäreiden vastaanottoja, terveyskeskuksen henkilöstöä ja HUS:n määrärahoja vähennetään.

Mitä muuta kuin heitteille jättämistä on se, että lastensuojelussa lopetettavista laitospaikoista vain osa korvataan perhehoitopaikoilla tilanteessa, jossa lastensuojelun tarve kasvaa?  Tai, että toimeentulotuen menot mitoitetaan kasvavaa tarvetta pienemmiksi?

Yksityistä bisnestä tuetaan

Miksi palveluja leikataan, vaikka niiden tarve kasvaa ja kaupungilla on rahaa kassassa lähes 830 miljoonaa euroa?  Kyse on poliittisesta valinnasta, jonka tavoitteet on esitetty porvarihallituksen ohjelmassa. Julkisia palveluja ajetaan alas yksityisten markkinoiden laajentamiseksi.

Tässä tarjotaan lähinnä suurille palvelualan yrityksille mahdollisuus tehdä bisnestä ja rikastua ihmisten perustarpeiden kustannuksella. Kuvaava esimerkki on vuosia jatkunut hammashoidon alibudjetoiminen ja sitten jonojen purkamiseen vedoten tehty kyseenalainen päätös ostaa palvelut kalleimman tarjouksen tehneeltä Attendo MedOnelta.  Samaan aikaan kun kaupungin omia palveluja karsitaan, esitetään helsinkiläisten verovarojen käyttämistä entistä laajemmin palveluseteleihin ja yksityisen päivähoidon tukeen.  Ja tämä tehdään tietoisena siitä, että palveluseteleistä ja yksityisen hoidon tuesta hyötyvät eniten suurituloiset.  Toisaalta kilpailuttaminen tapahtuu työntekijöiden kustannuksella, kuten viimeksi Palmian siivoojien hävytön kohtelu osoittaa. Lisäksi tässä budjettiesityksessä suuntaudutaan yhtiöittämään Palmia, osa Helsingin Energian toiminnasta ja mahdollisesti myös Helsingin Satama ja HKL.

Kohtuuttoman korkeat asumiskustannukset ja asunnottomuuden kääntyminen uudelleen nousuun ovat esimerkkejä siitä, mihin johtaa se, kun perustarpeet alistetaan markkinoille.  Budjettiesitys vielä pahentaa tätä tilannetta jatkamalla tonttivuokrien korotusten tiellä ja nostamalla kiinteistöveroa. 

Puuttuvat ilmastoteot

Valtuusto on asettanut tavoitteeksi ilmastopäästöjen tuntuvan vähentämisen. Budjettiesityksestä puuttuvat kuitenkin merkittävät ilmastoteot, joilla näitä tavoitteita toteutetaan.  Investointiosaan ei sisälly mitään hankkeita, joilla Helsingin Energia siirtyisi kivihiilen ja öljyn polttamisesta uusiutuvaan energiaan.

Ilmastotekoja tarvitaan myös joukkoliikenteen edistämisessä.  Lupaukset joukkoliikenteen lippujen hintojen puolittamisesta ovat vaihtuneet YTV:n ehdotuksiin hintojen korottamisesta Itä- ja Pohjois-Helsingissä asuville ja työskenteleville.  Tariffitukea on syytä nostaa enemmänkin, mutta korotus on syytä sitoa ainakin Helsingin sisäisen liikenteen lippujen hintojen alentamiseen.  On hyvä, että Jokeri-kakkoseen on varattu rahaa, mutta myös Raide-Jokeria pitää kiirehtiä.

Täällä valtuustossa on periaatteessa enemmistö ryhmillä, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa toisenlaista budjettilinjaa. Sosialidemokraattien kieltäytyminen hyväksymästä palvelujen alibudjetoimista olisi voinut avata tien uudenlaisen enemmistön muodostumiselle.

Miksi vihreät valitsivat mieluummin kokoomuksen?  Puheet ”sosiaalisesti oikeudenmukaisesta budjetista” eivät lämmitä helsinkiläisiä, kun palvelujen määrärahat vähenevät reaalisesti kymmenillä miljoonilla.

Vielä vaikeampi on ymmärtää sitä, että Vasemmistoliitto hylkäsi vasemmistoyhteistyön ja muutoksen näköalat hyväksymällä kokoomuksen ajaman palvelujen alibudjetoimisen, lähipalvelujen karsimisen, työntekijöiden palkkojen polkemisen, työpaikkojen vähentämisen, tonttivuokrien korotukset ja monet muut surkeat ratkaisut.

Itse pidän sosialidemokraattien tekemiä vastaesityksiä perusteltuna – lukuun ottamatta kunnallisveron korottamista.

Vastaesitykset

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää seuraavat vastaesitykset:

–  Lisätään raamiin 30 miljoonaa euroa käytettäväksi henkilöstön palkkojen korottamiseen..
–  poistetaan kohta Helsingin Energian mahdollisesta yhtiöittämisestä
–  Helsingin Energian voittovaroista kirjataan tässä vaiheessa 100 miljoonaa euron siirto.
–  Lisätään 10 miljoonaa lippujen hintojen alentamiseen Helsingin sisäisessä liikenteessä ja vuorojen lisäämiseen.
–  poistetaan kohta Palmian mahdollisesta yhtiöittämisestä.
–  lisätään 20 miljoonaa sosiaalivirastolle, josta vanhustenpalveluihin + 5 miljoonaa, päivähoitoon (kaupungin päiväkodit ja perhepäivähoito) + 7 miljoonaa, lasten ja nuorten hyvinvointiin + 4 miljoonaa, vammaisten palveluihin + 2 miljoonaa ja muuhun sosiaalihuoltoon + 2 miljoonaa
–  lisätään 20 miljoonaa toimeentulotuen perusosaan, ehkäisevään ja harkinnanvaraiseen tukeen.
–  lisätään 16 miljoonaa terveyskeskukselle, josta terveyskeskuslääkäreiden vastuuväestöjen pienentämiseen, tiimityöhön, koulu- ja oppilasterveydenhuoltoon + 4 miljoonaa, hammashoitoon + 2 miljoonaa, kotihoitoon + 8 miljoonaa, erikoissairaanhoitoon mm. psykiatrian resursseihin + 2 miljoonaa. Poistetaan kohta yhden terveysasemayksikön kilpailutuksesta. Poistetaan kohdat 150 sairaansijan vähentämisestä ja henkilöstön vähentämisestä.
–  lisätään 3 miljoonaa HUS:n menoihin
–  lisätään 5 miljoonaa opetusvirastolle, josta lähikouluverkon säilyttämiseen ja opetuksen resurssien parantamiseen + 2,5 miljoonaa, oppilashuoltoon ja erityisopetukseen + 2 miljoonaa, maahanmuuttajien kielen opetukseen +0,5 miljoonaa.
–  lisätään 2 miljoonaa lähikirjastoverkon palvelujen turvaamiseen.
–  lisätään 10 miljoonaa työllisyyden hoitoon.
–  lisätään 0,5 miljoonaa nuorisotilaverkon kehittämiseen, nuorten autonomisiin tiloihin ja nuorisovaltuuston perustamiseen.
–  vähennetään 5 miljoonaa 2010 ja 10 miljoonaa 2011-2012 asuntojen tonttivuokrien kohtuullistamiseksi sekä toimiin kaupungin asuntojen vuokrien nousun hillitsemiseksi.

Ponnet:

1.    Valtuusto edellyttää, että seuraavan talousarvion sitovien tavoitteiden joukkoon otetaan kasvihuonepäästöjen vähentäminen vuosittain 5 prosentilla.
2.    Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus pyrkii yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien ja valtiovallan kanssa kiirehtimään Raide-Jokerin toteuttamista.
3.    Valtuusto edellyttää, että palveluverkkoa koskevien ratkaisujen valmistelussa kuullaan laajasti asukkaita ja henkilöstöä.