Ryhmäpuheenvuoro 2009 tilinpäätöksestä ja arviointikertomuksesta

Onko kaupungin menoja pakko leikata taloudellisen tilanteen heikentymisen takia? SKP:n Helsinki-listojen ryhmä vastasi tähän vuoden 2009 tilinpäätöskeskustelussa, että Ei ole.

Onko kaupungin menoja pakko leikata taloudellisen tilanteen heikentymisen takia? SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastaa tähän tilinpäätöskeskustelun keskeisimpään kysymykseen EI. Helsinki voi päinvastoin lisätä työpaikkoja, parantaa palveluja ja rakentaa vaihtoehtoa markkinavetoisen talouden kriiseille.

Talouden taantuma näkyy Helsingin taloudessa muun muassa verotulojen vähenemisenä ja toimeentulotuen menojen kasvuna. Työpaikkojen ja peruspalvelujen karsiminen juuri kun niiden tarve kasvaa, vain pahentaa tilannetta. Menojen leikkaamisen perustelut kuvastavat pörssitaloudesta tuttua ajattelua, jonka mukaan pitää tehdä jatkuvasti voittoa. Kunnan tarkoitus ei ole kuitenkaan liikevoitto vaan huolenpito peruspalveluista ja asukkaiden hyvinvoinnista.

Tilinpäätös osoittaa, kuten valtuutettu Bergholm SDP:n ryhmäpuheenvuorossa toi esille, että Helsinki teki viime vuonnakin – siis keskellä lamaa – voittoa. Jopa palvelutoiminnan tulos ilman liikelaitoksia oli yli 22 miljoonaa ylijäämäinen. Kaupungin liikelaitokset puolestaan tekivät voittoa yhteensä 220 miljoonaa. Lamasta huolimatta kaupungin rahavarat kasvoivat ja olivat vuoden lopulla 914 miljoonaa. Velkaantuminenkaan ei ollut ongelma, sillä lainasaatavia oli edelleen enemmän kuin velkaa. Myös kaupungin tase vahvistui.

Ei ole siis mitään pakkoa leikata palveluista. Pidämme vääränä myös sitä, että pienituloisiin kovimmin kohdistuvaa kunnallisveroa nostetaan samaan aikaan kun suurituloisten ja yhtiöiden verotukseen valmistellaan taas uusia kevennyksiä.

HelEnin investointeja ei pidä rahoittaa suoraan kassavirrasta

Palvelujen leikkaamista on perusteltu myös varautumisella Helsingin Energian tuloutusten pienentymiseen HelEnin investointien ja yhtiöittämisen seurauksena. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus osoittaa näidenkin perustelujen olevan kyseenalaisia. Jos investoinnit rahoitetaan normaaliin tapaan pääosin pitkäaikaisilla lainoilla eikä suoraan tulorahoituksella, kuten HelEnin laskelmissa, ovat rahoituskulut vain vähän nykyistä suuremmat. Tarkastuslautakunnan mukaan HelEn pystyisi osakeyhtiönäkin tulouttamaan lähes yhtä paljon kuin nykyisin.

Tässä asiassa on lisäksi syytä vedota uuden pääministeri Kiviniemen hallitukseen, että se tunnustaa kunnallisen energiahuollon olevan osa julkista infrastruktuuria, jota EU-komission ns. Destia-päätös ei sellaisenaan automaattisesti koske. Tästä asiasta on keskustelussa täälläkin esitetty yksipuolisia tulkintoja HelEnin yhtiöittämispakosta.

Kilpailuttaminen ja palvelusetelit väärä tie

Eräs kansainvälisen talouskriisin opetuksista on se, että julkisia palveluja ei pidä alistaa kasinotaloudelle ja voitontavoittelulle. Samasta varoittavat myös arviointikertomuksessa esille nostetut Helsingin Bussiliikenteen yhtiöittämistä seuranneet ongelmat ja kaupungin rahojen käyttö Kulttuuritehdas Korjaamon yksityisen bisneksen tukemiseen.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa aikeita ulkoistaa Helsingin Bussiliikenne ja laajentaa yhtiöittäminen muun muassa HKL:ään, jopa terveysasemiin.

Tarkastuslautakunnalla olisi ollut aihetta selvittää myös sosiaalijohtajan toistuvasti ilman kilpailutusta tekemiä hankintoja, samoin kuin valtuutettu Vikstedtin VAS:n ryhmäpuheenvuorossa esiin nostamiin harmaan talouden ongelmia.

Sisäisiä vuokria alennettava

Tarkastuslautakunta nostaa aiheellisesti esille Tilakeskuksen toimintaan liittyvät ongelmat. Korkeisiin sisäisiin vuokriin perustuva markkinaohjaus ei toimi oikein. Lautakunnan esittämän hallintokuntien yhteistyön lisäksi tarvitaan kohtuuttomien pääomavuokrien ja tilakeskuksen tuottotavoitteiden alentamista. Murto-osa tilakeskuksen noin 90 miljoonan euron voitosta riittäisi siihen, että voimme haudata kokonaan ns. Pajusen listat lähipalvelujen vähentämisestä.

Eroon palvelujen alibudjetoinnista

Tilinpäätös osoittaa taas kerran, että sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja on alibudjetoitu. Seuraukset näkyvät siinä, että viidennes hyvinvointia ja palveluja koskevista budjetin sitovista toiminnallisista tavoitteista jäi viime vuonna toteutumatta. Sosiaali- ja terveystoimen budjetin ylittyminen 77 miljoonalla kertoo samalla siitä, että budjettikäsittelyssä sosialidemokraattien kanssa tekemämme lisäysesitykset olivat hyvinkin perusteltuja.

Alibudjetointi näkyy räikeästi siinä, että Helsingissä on kotihoidossa työntekijää kohti puolet enemmän vanhuksia kuin Vantaalla. Toinen räikeä esimerkki alibudjetoimisesta on päivähoito. Kaupungin päiväkodeissa oli viime vuonna noin 1 100 lasta enemmän kuin oli budjetoitu. Resurssipula näkyy myös terveyspalvelujen hoitojonoina. Opetuksen ja ohjauksen resurssien riittämättömyys on eräs syy siihen, että vain puolet oppilaista suorittaa ammatillisen tutkinnon tavoiteaikataulussa.

Porvarihallituksen kuntiinkin ajaman kehysbudjetoinnin sijasta tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahojen tasokorotus. Eikä näitä rahoja pidä siirtää palveluseteleillä yksityiselle hoivabisnekselle, jota kaupunginjohtajan asettama työryhmä esittää.

Työpaikat ja palkat

Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota kaupungin työntekijöiden ikääntymisen ja eläköitymisen tuomiin haasteisiin. Niihin vastaaminen edellyttää työntekijöiden tarpeisiin vastaavaa joustoa muun muassa työaikajärjestelyissä. Parhaatkaan ikäohjelmat ja rekrytointikampanjat eivät riitä, ellei budjetissa osoiteta myös lisää rahaa työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.

Helsinkiä ja Vantaata ei pidä yhdistää

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkikonsernin tasolla ei ole kokonaiskäsitystä ympäristövastuista. Tätä ongelmaa pahentaa se, että joukkoliikenne, vesilaitos, jätehuolto ja eräät muut ympäristön kannalta keskeiset toiminnot on siirretty kuntayhtymien ja yhtiöiden hoidettavaksi. Nämä ratkaisut ovat osoittautuneet myös kalliiksi helsinkiläisille.

Jatkoa ajatellen iso merkitys on sillä, mitä johtopäätöksiä tehdään Helsingin ja Vantaan yhdistämisen sekä seutuhallintomallien etuja ja haittoja koskevista selvityksistä. Näissä asioissa näyttää jatkuvan salaileva ja pienen piirin hallintokulttuuri, joka sivuuttaa asukkaat ja myös valtuuston.

Tähänastiset tiedot viittaavat siihen, että kuntien yhdistäminen uhkaa kaventaa helsinkiläisten peruspalvelujen resursseja. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä onkin ottanut kannan kuntien yhdistämistä vastaan. Sen sijaan kannatamme kolmiportaista seutuhallintoa, jossa kunnallista demokratiaa laajennetaan sekä lähidemokratialla että vaaleilla valittavalla seutuvaltuustolla.

Ponsiesitykset

Lopuksi esitän seuraavat SKP:n ja Helsinki-listojen ponsiesitykset:

1. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee kiireellisesti tarvittavat esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahojen alimitoituksen korjaamiseksi.

2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tarkistaa talousarvion noudattamisohjetta siten, että sosiaali-, terveys-, opetus- ja muissa peruspalveluissa voidaan palkata eläkkeelle siirtyvien tilalle uusia, täyttää olemassa olevat vakanssit ja palkata tarvittaessa sijaisia.

3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsittelyyn vanhuspalveluohjelman tai vastaavan strategian.

4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsittelyyn ekologisen kestävyyden ohjelman tai ympäristöraportin, jossa arvioidaan ympäristövastuita myös konsernitasolla.