Massukeskus ja Käpylän liikuntapuisto

Tässä asemakaavan muutosesityksessä on pyritty yhdistämään erilaisia ja osin täysin vastakkaisia intressejä. Tällaisia ristiriitoja kaavoituksessa joudutaan usein ratkomaan. Valitettavasti ratkaisuja leimaa tässä tapauksessa, kuten niin usein muulloinkin, vahvemman oikeus. Messukeskuksen kaupalliset intressit polkevat alleen juniorijalkapalloilun ja lähialueen asukkaiden liikunta- ja virkistystarpeet.

Positiivista esityksessä on liikuntapuiston alueen kehittäminen ja Velodromin alueen suojelu. Messukeskuksen alue laajenee kuitenkin taas lisää asukkaiden liikunta- ja virkistysalueen kustannuksella. Havainnekuvat antavat kaunistellun kuvan muutoksista.

Asukkaiden ja asukasyhdistysten lausunnoissa on mielestäni aiheellisesti kritisoitu pysäköintilaitoksen laajentamista ja korottamista kahdella kerroksella. On kysytty, miksei raitioliikenteen ja Pasilan aseman vieressä – tulevaisuudessa ehkä metroreitinkin varrella – sijaitseva Messukeskus voi nojata nykyistä selvästi enemmän joukkoliikenteeseen. Ihmetyttää, että esimerkiksi joukkoliikennelipun kytkemistä messulippuun on nyt selvitetty jo pari vuotta, mutta mitään ei ole saatu aikaan.

Sadan metrin korkeuteen nouseva 27-kerroksinen hotelli on toinen arvostelun aihe. Mereltä asti näkyvä torni muuttaa Helsingin kaupunkikuvaa ja heittää varjon laajalle alueelle. Esittelytekstissä puhutaan hotellin korkeatasoisesta suunnittelusta. Minusta meille esitetty aineisto kertoo pikemminkin finanssikuplan lasipalatsien jälkijättöisestä kopioimisesta.

Esitän, että valtuusto palauttaa asemakaavan muutosesityksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että hotellin ja pysäköintilaitoksen korkeutta alennetaan.

En vastusta sinänsä Messukeskuksen toiminnan laajentamista enkä sitä, että alueelle rakennetaan jossain määrin korkeampaa kuin yleensä Helsingissä. Sen sijaan vastustan sitä, että messutoiminnan kehittämisessä ei panosteta joukkoliikenteeseen vaan ensisijassa yksityisautoiluun. Mielestäni on myös syytä hakea kaupunkikuvallisesti sopivaa tasoa sille, miten korkeita torneja haluamme Helsinkiin. Esimerkiksi Keski-Pasilaan sopii keskimääräistä korkeampaa rakentamista, mutta 100 metrin tornit muuttavat kaupunkikuvaa mielestäni huonoon suuntaan ja heittävät varjonsa laajalle alueelle. Näin korkeat tornit eivät edusta myöskään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää rakentamista. Kuten tästäkin hotellikaavasta näkyy, ne lisäävät voimakkaasti liikennettä. Ne tulevat kalliiksi suuren autopaikkojen määrän ja ylikorkean rakentamisen hankaluuden takia.

(Esitys hylättiin äänin 80-3, tyhjää 1).