Maankäytön ja asumisen ohjelman seuranta
Helsingin maankäytön ja asumisen ohjelman toteutuksen raportti kertoo markkinoiden ehdoilla tapahtuvan asuntopolitiikan epäonnistumisesta. Asumisen hinta on ihan liian kallis.
Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman seuranraraportti kertoo markkinoiden ehdoilla tapahtuvan asuntopolitiikan epäonnistumisesta. Asumisen hinta on ihan liian kallis. Etenkin matalapalkkaisille sopivista kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on huutava pula. Se on keskeinen syy myös asunnottomuuden uuteen kasvuun.
Vuokra-asuntojen osuus uhkaa jopa supistua, koska suuri osa vuokra-asuntotuotannosta on 10 vuoden korkotuella rakennettavia ja myös ns. välimallin vuokra-asuntoja. Nämä saa myydä 10-20 vuodessa kovan rahan asunnoiksi. Vuokra-asuntotuotannosta jopa 80 prosenttia kohdistuu erityisryhmille.
Kaupungin omana tuotantona valmistui viime vuonna vain 437 asuntoa. Raportissa mainitaan yhdeksi syyksi kalliit pysäköintiratkaisut, joiden takia on vaikea löytää sopivia tontteja valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Haluan nostaa esille myös toisen, ja vielä tärkeämmän syyn: asuntotuotantotoimistolta puuttuu rakentamisen toteuttamisorganisaatio. Asuntopolitiikka on alistettu yksityisten rakennusliikkeiden ja pankkien intresseille.
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää seuraavan ponnen: Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee esityksen kaupungin oman rakentamisen yksikön tai liikelaitoksen perustamisesta erityisesti kaupungin vuokra-asuntotuotantoa ja peruskorjaamista varten.
Kaupunki voi hillitä asumiskustannusten nousua myös kohtuullistamalla tonttivuokria. Kunnan tehtävä ei ole kerätä voittoa tonttivuokrilla, joiden vaikutus kohoaa pahimmillaan jo lähes kolmeen euroon asuntoneliöltä.
Helsinki on perinteisesti kaavoittanut etupäässä omalle tonttimaalle. Nyt kaavoitukseen tuodaan kumppanuusmallia, jossa rakennusfirmat pääsevät suoraan tekemään kaavaa. Lounais-Sipoossa aiotaan kaavoittaa vapaaehtoisin sopimuksin ilman, että kaupunki hankkii maita itselleen.
Kysynkin apulaiskaupunginjohtaja Penttilältä, onko selvitetty, paljonko kaupunki menettää tällä tavalla Lounais-Sipoon kaavoituksen tuomia tuottoja ja vastaavasti paljonko yksityisten maanomistajien ja rakennusliikkeiden osuus maan ansiottomasta arvonnoususta tulee olemaan?
Monien uusien alueiden rakentamisesta aiheutuu kaupungille huomattavat menot. Niiden ajoittuminen on syytä jaksottaa niin, että se ei vaikeuta helsinkiläisten palvelujen rahoitusta. Samalla on pidettävä huolta siitä, että palvelujen lopettamislistoja ei kaiveta uudelleen esille, kuten kaupunginjohtaja on esittänyt sivuuttaen niin asukkaiden kuulemisen kuin lautakuntien valmistelun palveluverkkoratkaisuissa.
Lopuksi haluan todeta, että SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusioimista yhdeksi pääomayhtiöksi. Fuusiolla ei ratkaista varsinaista ongelmaa, joka on rakentamisen ja peruskorjauksen kustannusten nousu. Sillä laitetaan vain kaupungin vuokralaiset maksamaan pankkien ja rakennusliikkeiden kohtuuton voitontavoittelu. Fuusio merkitsee lisäksi vuokralaisdemokratian olennaista kaventumista.
Esitän, että valtuusto hyväksyy seuraavan ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee valtuustolle esityksen erillisen yhtiön perustamisesta uusia asuinkiinteistöjä varten niin, että nykyisiä asuinkiinteistöyhtiöitä ei fuusioida.
Tapahtumat
Terveisiä päättäjille (klikkaa kuvaa)
Mitä mieltä?
Blogi
- Missä Stadin ikäohjelman resurssit?
- ”Sitä saa, mitä tilaa”
- Mihin Helsinki kasaa ylijäämää?
- Heka voimistaa vuokrien nousua ja eriarvoisuutta
- Valtuusto puhuu, isot päätökset muualla