Samaan aikaan kun julkisia palveluja alibudjetoidaan, esittää kokoomuslainen kaupunginjohtaja palvelujen ostojen lisäämistä yksityisiltä firmoilta. Peruspalvelut jäävät esityksessä myös kiinteistöbisneksen jalkoihin. Sivistystoimen määrärahoja aiotaan lisätä 0,9 % tämänvuotisesta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoja vain 3,4 % tänä vuonna toteutuvista menoista. Sen sijaan kiinteistö- ja rakennustoimen budjetteihin esitetään 14,6 – 16,2 % korotuksia. Kiinteistötoimi kerää 20 miljoonaa euroa lisää vuokria muun muassa tonttivuokrilla, jotka ovat uusissa sopimuksissa jo 2 – 3 euroa asuntoneliöltä.

Määrärahojen alimitoittaminen merkitsee jatkuvaa puutetta lastensuojelun, lasten päivähoidon, vanhustenpalvelujen, vammaispalvelujen ja monien muiden sosiaalipalvelujen resursseista. Kauhajoen ja Jokelan traagisista tapahtumista ei ole kaupungin johdossa otettu opiksi vaan lähipalvelujen heikentäminen jatkuu myös terveydenhuollossa. Terveyspalveluissa vähennetään psykiatrian hoitopäiviä ja mielenterveystyön avohoitokäyntejä, hammashoidon käyntejä ja pitkäaikaissairaanhoitoa, vaikka näiden palvelujen tarve kasvaa. Terveysasemia aiotaan taas vähentää. Opetustoimessa on palkkoihin varattu vähemmän rahaa kuin tälle vuodella ja lähikoulujen lopettaminen jatkuu.

Työntekijöiden saaminen vaikeuttaa jo monia kaupungin palveluja. Tästä huolimatta kokoomuslainen kaupunginjohtaja esittää palkkamenoihin alle prosentin lisäystä. Summalla ei voida maksaa edes sopimuskorotuksia täysimääräisinä. Tällä edesvastuuttomalla linjalla suorastaan ajetaan julkisia palveluja alas ja työntekijöitä yksityiselle puolelle. Työllistämismäärärahoja leikataan, vaikka työllisyystilanne uhkaa vaikeutua.

Esityksestä puuttuvat ilmastoteot. Joukkoliikenteen lippujen hintoja aiotaan nostaa keskimäärin 2,2 prosenttia. Budjettiin ei sisälly konkreettisia investointipäätöksiä uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan ja biopolttoaineisiin.

Kaupunginjohtajan bisneslinjaa kuvaa se, että hän pyrkii estämään kaupungin liikelaitosten voittojen käyttämisen muiden palvelujen rahoittamiseen. Esityksen mukaan palvelujen rahoitus tulee jatkossa järjestää ilman Helsingin Energian voitoista tehtyjä tuloutuksia. Käytännössä tämä merkitsisi 100 – 200 miljoonan euron leikkaamista palvelujen rahoituksesta. Lisäksi aiotaan selvittää energia- ja satamalaitosten ”yritysmuotoa”.

Kaupunginhallituksen ryhmät aikovat sopia budjetista 27.10 eli heti vaaleja seuraavana päivänä. Helsinki-listat haastaa kaikki valtuustoryhmät kertomaan jo ennen vaaleja äänestäjille, millaisen budjetin ne ovat valmiita hyväksymään.

Tähän mennessä valtuustossa vain SKP:n ja asukaslistan edustaja on toiminut myös käytännössä palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi ja esittänyt budjettikäsittelyssä joka vuosi konkreettisia muutoksia. Kokoomus, RKP, keskusta, kristilliset, perussuomalaiset, vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto ovat hyväksyneet alibudjetoimisen.