Cultura-säätiö ja venäjän kielen asema

Helsinkiläisistä noin 14 000 on äidinkieleltään venäjänkielisiä. On myös suomen- ja ruotsinkielisen väestön etu tukea venäjänkielisten asukkaiden kotoutumista ja mahdollisuuksia saada tietoa Helsingistä ja suomalaisesta yhteiskunnasta.


Helsinkiläisistä noin 14 000 on äidinkieleltään venäjänkielisiä. On hyvä, että heidän kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksiaan edistetään. On myös suomen- ja ruotsinkielisen väestön etu tukea venäjänkielisten asukkaiden kotoutumista ja mahdollisuuksia saada tietoa Helsingistä ja suomalaisesta yhteiskunnasta.

Opetusministeriöllä, joka tässä Cultura-säätiön perustamisessa on päätoimija, on tosin aika ristiriitainen rooli. Ministeriöhän leikkaa samaan aikaan Venäjä-seuran ja monien muiden kansalaisjärjestöjen rahoitusta. Myös kuntien valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimeen on leikattu ja jäädytetty.

Tämän Cultura-säätiön tarkoitus on tukea venäjänkielisen väestön kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja tarjota heidän kotoutumistaan edistäviä palveluja. Näiden tavoitteiden toteutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että Suomessa asuvat venäjänkieliset ja heidän järjestönsä ovat merkittävällä tavalla mukana säätiön toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Näin voidaan ottaa huomioon myös se, että venäjänkielisellä väestöllä on monenlaisia identiteettejä ja kulttuureja.

Säätiön tavoitteet ovat haaste myös kunnille. Tarve venäjän kielen aseman, venäjänkielisten palvelujen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen on tullut viime päivinä esille muun muassa lasten huostaanottoja koskevissa uutisissa. Tällaisista tilanteista on helpompi selvitä, jos myös kuntien viranomaispuolella on venäjänkielen taitoa. Vastaavia tarpeita on tietysti muissakin palveluissa.

Ehdotankin seuraavan ponnen: Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, missä kaupungin toiminnoissa on erityinen tarve lisätä venäjänkielisiä palveluja ja millä tavalla turvataan erityisesti kiireellisissä tilanteissa venäjänkielisten palvelujen saanti.